Kannan­otto: Itä-Suomi tarvitsee myös nopeita tekoja uuden suunnan luomiseksi

Valmis­teilla olevat ohjelmat ja strate­giat auttavat pitkällä tähtäi­mellä itäisen Suomen tilan­tee­seen. Nyt tarvi­taan nopeaa reagointia Itä-Suomesta ehdotet­tuihin kehittämistoimenpiteisiin.

Valtio­neu­voston työ itäisen Suomen ohjel­maksi on käynnis­ty­mässä. Siinä haetaan alueen mahdol­li­suuk­sien täysi­mää­räistä hyödyn­tä­mistä erityi­sesti talou­del­lisen kasvun, alueel­lisen elinvoiman, inves­toin­tien vauhdit­ta­misen, osaamisen kehit­tä­misen ja työvoiman saata­vuuden näkökul­mista. Tavoit­teena on myös edistää Suomen huolto­var­muutta ja omava­rai­suutta muuttu­neessa turval­li­suus­po­liit­ti­sessa tilanteessa.

Elinkei­noe­lämän keskus­liitto (EK) on myös koonnut korkea­ta­soisen työryhmän, joka valmis­telee toimen­pi­teitä saavu­tet­ta­vuuden paran­ta­mi­seen, energia­huollon varmis­ta­mi­seen, matkailun kehit­tä­mi­seen ja osaamisen vahvis­ta­mi­seen ja niihin liittyvää EU-rahoitusta elinkei­noe­lämän näkökulmasta.

Myös työ- ja elinkei­no­mi­nis­teriö (TEM) on saamassa Euroopan komis­siosta rahoi­tusta hankkee­seen, jossa laadi­taan siirty­mä­stra­te­giat itäisen Suomen maakun­nille uudessa geopo­liit­ti­sessa tilanteessa.

Itäisen Suomen maakunnat ovat aloit­ta­neet vaikut­ta­mis­työn, jotta vallit­seva tilanne huomioi­daan myös EU:n tulevan ohjel­ma­kauden kohee­sio­po­li­tiikan kriteeristössä.

On hyvä, että itäisen Suomen tilan­tee­seen reagoi­daan eri tahoilla. Ohjel­mien ja strate­gioiden toteu­tusta ja tuloksia voidaan kuitenkin odottaa vasta pitkän ajan päästä. Alueelta ehdotet­tiin viime vuonna valtio­sih­tee­ri­tason työryhmän tulok­sena lukuisia toimen­pi­teitä elinkei­noe­lämän, TKI-toiminnan, saavu­tet­ta­vuuden, energia­verk­kojen, matkailun ja kansain­vä­lis­ty­misen tukemi­seen. Niiden toteut­ta­minen edellyttää valtiolta nopeita päätöksiä ja resursseja.

Itäisen Suomen maakun­nissa on korkea­ta­soista osaamista ja rikkaat luonnon­varat. Alueiden kehit­tä­mi­seksi on luotu toimivat järjes­telmät, jotka paran­tavat elinvoi­mai­suutta ja ihmisten hyvin­vointia. Kun Itä-Suomea vahvis­te­taan, vahvis­te­taan koko Suomea. Tähän tarvi­taan selkeitä signaa­leja valtiolta.

Muiste­taan, että itäraja on paitsi EU:n ulkoraja, myös Naton pisin maaraja Venäjän kanssa. Alueen geopo­liit­tinen asema on merkit­tävä koko Suomen kannalta.

Itä-Suomessa 31.1.2024,

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto (Itä-Suomen neuvot­te­lu­kunnan puheenjohtaja)

Etelä-Karjalan liitto

Etelä-Savon maakun­ta­liitto

Kainuun liitto

Pohjois-Savon liitto