Talouden elpymi­sestä merkkejä kesää kohti mentäessä 

Pohjois-Karjalan yritys­sek­to­rilla syntyi Tilas­to­kes­kuksen suhdan­ne­tie­tojen mukaan kuluvan vuoden alkupuo­lis­kolla kaikkiaan 4,2 miljardin euron kokonais­lii­ke­vaihto. Liike­vaih­to­summa laski 75,6 miljoonaa euroa eli 1,8 prosenttia verrat­tuna vuoden 2023 vastaa­vaan ajankoh­taan. Miinus­mer­kistä huoli­matta kehitys­kuva parantui verrat­tuna viime vuoden loppu­puo­liskon tilan­tee­seen, jolloin liike­vaihto laski 5,4 %. 

Oleel­li­sinta on, että tilanne parantui vuoden 2024 edetessä: ensim­mäi­sellä vuosi­nel­jän­nek­sellä liike­vaihto vielä laski 4,8 %, mutta toisella neljän­nek­sellä päästiin jo kasvun makuun (+1,1 %). 

Tammi-kesäkuun kattavan tarkas­te­lu­jakson heikoin kuukausi oli maaliskuu, jolloin taloutta rasit­tivat työtais­telut. Alkuvuoden kehitys oli maakun­nassa myös vahvempaa – tai käytän­nössä vähemmän heikkoa – kuin koko maan tasolla, sillä valta­kun­nal­li­sesti yritys­sek­torin liike­vaihto laski 3,6 %. 

Maakunta- ja seutu­kun­ta­tason liike­vaih­to­lu­kuja veti maakun­nassa alaspäin erityi­sesti teolli­suuden ja raken­ta­misen liike­vaihdon kehitys. Raken­ta­misen liike­vaihto laski 46 miljoonaa euroa (-13,6 %) ja teolli­suuden liike­vaihto 64,4 miljoonaa euroa (-4,0 %). Teolli­suuden liike­vaihdon laskuun vaikut­tivat tällä kertaa erityi­sesti tekno­lo­gia­teol­li­suuden toimialat, joskin muovi­tuot­teiden valmis­tuk­sessa kuljet­tiin vasta­vir­taan ja alan liike­vaihto kasvoi 8,4 milj. euroa. Todet­ta­koon, että teolli­suus­sek­torin kehitys­kuva oli kuitenkin nousu­joh­teinen, kuten oheisen sivun päätoi­mia­lojen kehitystä kuvaava kuviokin todistaa. 

Kasvu­lu­kuja löytyi myös palve­lua­loilta ja kaivos­toi­min­nasta, joskin vielä maltil­lisia. Tässäkin on huomat­tava, että tilanne parani toisella vuosi­nel­jän­nek­sellä suurim­malla osalla toimia­loja selvästi. Toisella neljän­nek­sellä kaksi­nu­me­roi­siin kasvu­pro­sent­teihin päästiin muovi­tuot­teiden valmis­tuk­sessa, kaivos­toi­min­nassa ja metsä­bio­ta­lou­dessa. Poikkeuk­siakin löytyi, raken­ta­misen taantuma syveni vuoden edetessä entises­tään. Suurista toimia­loista myös kaupan alalla toinen vuosi­nel­jännes oli hieman ensim­mäistä heikompi. 

Sekin on muistet­tava, että vaikka inflaa­tio­vauhti hidastui parin prosentin tasolle, reaali­hin­tainen kehitys oli nyt julkais­tuja lukuja vaisumpaa. Kaiken kaikkiaan näyttää kuitenkin siltä, että suunta olisi jo pohjalta ylöspäin. 

Kun inflaa­tio­vauhti on oleel­li­sesti hidas­tunut ja korot laskevat, talouden voi odottaa hiljal­leen vahvis­tuvan. Itäisen Suomen ahdin­koonkin on vihdoin herätty muutenkin kuin puheiden tasolla. Maakunnan kärki­hank­keita – GTK Mintecin maailman mitta­kaa­vas­sakin ainut­laa­tui­sesta koeteh­da­sin­ves­toin­nista jo ikuisuus­hank­keelta tuntu­nee­seen Karvion siltaan – eteni syksyn budjet­ti­rii­hessä, ja energia­hank­keiden pullon­kau­lana ollut Fingridin kanta­verkko on saamassa vahvistusta. 

Valta­kunnan tason syksyiset uutiset kertovat talous­ti­lan­teen heikke­ne­mi­sestä ja hetken aikaa valoi­sam­malta näyttä­neet tulevai­suu­den­nä­kymät ovat jälleen synkis­ty­mässä. Työlli­syys­ti­lanne on heiken­tynyt ja uusia uutisia yritysten muutos­neu­vot­te­luista tulee lähes päivit­täin. Tässä tilan­teessa olisi tärkeää, että usko tulevai­suu­teen säilyy ja pääsi­simme vihdoin eteenpäin.

Lähde: Tilas­to­keskus, Asiakas­koh­tainen suhdan­ne­pal­velu; aineiston käsit­tely: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kimmo Niiranen
maakunta-asiamies
Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto