
Ennakointi on edullisempaa kuin vahinkojen korjaaminen – ilmastonmuutokseen sopeutumisen tiekartta tarjoaa ratkaisuja
Pohjois-Karjalassa on valmistunut uusi ilmastonmuutokseen sopeutumisen tiekartta, joka kokoaa yhteen alueen ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet ja tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi ja sopeutumiskyvyn vahvistamiseksi. Maakunnan sopeutumiskykyyn vaikuttavat mm. pitkät etäisyydet, ikääntyvä väestö ja talvioloihin rakentunut infrastruktuuri.
Tiekartta auttaa kuntia ja muita toimijoita tunnistamaan ilmastoriskejä ja varautumaan niihin ennakoivasti. Se täydentää maakunnan ilmastotyötä tarjoamalla käytännön tukea sopeutumistoimien suunnitteluun.
Maakunnan ilmastonmuutokseen liittyviä keskeisiä haasteita ovat muun muassa alueelliset erot riskien ja haavoittuvuuden osalta. Esimerkiksi Joensuun seudulla haasteina korostuvat kaupunkiympäristön lämpösaarekeilmiö ja hulevesitulvariski, kun taas muilla alueilla sopeutumistarpeet liittyvät erityisesti maa- ja metsätalouden muutoksiin.
Tiekartassa tunnistetut viisi keskeistä ilmastoriskiä ovat merkityksellisiä kaikille seutukunnille: muuttuvat talviolosuhteet, lisääntyvä sadanta, hellejaksot ja myrskyt vaikuttavat eri tavoin väestöön, rakennettuun ympäristöön ja elinkeinoihin. Tiiviisti rakennetuilla alueilla korostuvat hulevesitulvat ja kuumuus, kun taas haja-asutusalueilla vaikutukset liittyvät erityisesti myrskyihin ja talviolosuhteiden muutoksiin.
Maakunnan sopeutumiskykyyn vaikuttavat mm. pitkät etäisyydet, ikääntyvä väestö ja talvioloihin rakentunut infrastruktuuri. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointi on haastavaa, ja toimenpiteet edellyttävät tarkkaa ja ajankohtaista tietoa sekä suunnittelua, joka huomioi paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet.
Käytännön työkalu kunnille
Ennakoiva ja suunnitelmallinen sopeutuminen on vastuullista ja taloudellisesti järkevää. Tiekartta toimii käytännön työkaluna kunnille ja muille toimijoille ilmastonmuutokseen varautumisessa ja oman sopeutumisstrategian laatimisessa.
- Ennakoiva sopeutuminen on aina edullisempaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen, kertoo metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Koivula.
Lisätietoja
