Ajankohtaista
Ensimmäiset aluevaalit ovat tärkeämmät kuin kuntavaalit
Aluevaaleissa ei puhuta pelkästään terveysasemien sijoittelusta. Jos hyvinvointialue epäonnistuu tehtävässään, se voidaan liittää toiseen alueeseen.
Ensimmäisten aluevaalien äänestysaktiivisuudesta on kannettu huolta. Mielenkiintoa ei ole varsinaisesti lisännyt vaalien ajankohta, ehdokasasettelutkin vahvistettiin vasta 23.12.2021, jolloin kinkun paistaminen on kansalaisten mielissä päällimmäisenä.
Mutta vielä tässä ehditään. Ennakkoäänestys alkaa 12. tammikuuta, joten itselle sopivia ehdokkaita voi etsiä vaikkapa vaalikoneista.
Pohjois-Karjalan pienissä kunnissa on syytä ottaa vaalit vakavasti. Heikolla äänestysinnolla niistä ei välttämättä nouse yhtään edustajaa 59-paikkaiseen aluevaltuustoon. Äänestämällä voi vaikuttaa vaikkapa siihen, kuinka sote-asemat sijoittuvat maakunnassa.
Isommassa kuvassa kyse on jopa koko maakunnan itsenäisyydestä.
- On hyvä saada valituksi asioihin perehtyviä ja osaavia valtuutettuja, jotka suhtautuvat vastuullisesti luottamustoimeensa. Jos hoidamme esimerkiksi taloutta huonosti, voidaan Pohjois-Karjala maakuntana liittää johonkin suurempaan kokonaisuuteen – sote-lain mukaan se on mahdollista, sanoo kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
Tiaisen mukaan ensimmäiset aluevaalit ovat erityisen tärkeät, koska hyvinvointialueen aloituskaudella tehdään paljon linjauksia, joilla vaikutetaan tulevaisuuden palveluihin.
- Puhutaan arvoista eli kuinka paljon palveluihin halutaan panostaa ja kuinka tärkeänä ne nähdään. Tämä liittyy myös siihen, että tulevaisuudessa hyvinvointialueilla voi olla rajoitettu verotusoikeus maakuntaveron muodossa. Päättäjillä on oltava silloin ratkaisut sekä palveluiden että maakuntaveron tasosta.
- Aluevaalit ovatkin tärkeämmät kuin kuntavaalit. Meidän on saatava hyviä päättäjiä ratkaisemaan erittäin tärkeitä palveluasioita.
Aluevaalit ovat myös vähemmän poliittiset vaalit. Poliittiset tai ei, pienimmissä Pohjois-Karjalan kunnissa valtuutetun saaminen aluevaltuustoon tarkoittaa joka tapauksessa äänten keskittämistä yli puoluerajojen. Tiainen toivoo, että koko maakunta on edustettuna valtuustossa, koska hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö tulee olemaan merkittävässä roolissa ennaltaehkäisevässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella äänestysaktiivisuutta pyritään kasvattamaan äänestyshaasteen kautta. Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala kisaavat Etelä- ja Pohjois-Savon kanssa korkeimmasta äänestysprosentista. Palkintona on torikahvit voittajamaakunnassa. Ne juodaan siinä kunnassa, jossa on äänestetty vilkkaimmin. Pohjois-Karjalasta lähteneeseen haasteeseen on tartuttu 16 hyvinvointialueella.
Lisätietoa aluevaaleista alla olevissa tietolaatikoissa.
Aluevaalien tärkeät päivämäärät:
- Aluevaaleissa äänestetään hyvinvointialueelle aluevaltuusto
- Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on 23.1.2022.
- Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 12.1.–18.1.2022 ja ulkomailla 12.1.–15.1.2022.
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle valitaan 59 valtuutettua.
- Aluevaltuusto aloittaa toimintansa 1.3.2022.
- Hyvinvointialueita on 21. Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki.
Hyvinvointialueen tehtäviä:
- Perusterveydenhuolto
- Erikoissairaanhoito
- Sosiaalihuolto
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- Työikäisten palvelut
- Ikääntyneiden palvelut
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut
- Vammaispalvelut
- Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
- Pelastustoimi
- Ympäristöterveydenhuolto (mikäli kaikki hyvinvointialueen kunnat hyväksyvät, Pohjois-Karjalassa näin ilmeisesti tapahtuu)