Metsät ja biotalous 

Metsä­bio­ta­lous on Pohjois-Karjalan talouden tukijalka. Pohjois-Karjalan metsä­bio­ta­louden arvon­li­säys oli vuonna 2021 yli koko maan keskiarvon, hieman yli 600 miljoonaa euroa. Metsä­bio­ta­louden osuus maakunnan arvon­li­säyk­sestä oli Pohjois-Karjalassa merkit­tävät 13 % (Metsä­bio­ta­louden arvoketjut maakun­nissa, Suomen metsä­säätiö, Tapio Palvelut Oy).

Pohjois-Karjalassa metsät kasvavat erinomai­sesti. Maakunnan metsien vuosit­tainen kasvu oli vuonna 2021 9,97 miljoonaa kuutiota. Metsän­tut­ki­mus­lai­toksen Valta­kunnan Metsien Inven­toin­tiin perus­tuva laskelma osoittaa, että Pohjois-Karjalan kestävä metsän­hak­kuu­taso on 7,6 miljoonaa kuutiota (2019–2028). Vuonna 2021 maakunnan metsien markki­na­hak­kuut olivat 7,2 miljoonaa kuutiota. Hakkuu­taso alkaa lähes­ty­mään kestävän hakkuun rajaa. Tämä korostaa hakatun puuston ja siitä saata­vien tuotteiden arvon­lisän noston merki­tystä. Jotta metsä­bio­ta­lous säilyy tulevai­suu­des­sakin merkit­tä­vänä elinkei­nona ja työlli­syyden ja toimeen­tulon lähteenä, tarvi­taan puusta tehtä­vien, korkean arvon­lisän tuotteiden ja metsiin perus­tu­vien palve­lujen kehit­tä­mistä. Siten voidaan varmistaa tulojen säily­minen ja lisään­ty­minen ilman tarvetta lisätä hakkuita. Tämä tukee myös metsille asetet­tujen hiilinielu- ja monimuo­toi­suus­ta­voit­teiden saavut­ta­mista. Pohjois-Karjala oli ensim­mäinen maakunta, joka laati Kansal­lisen biota­lous­stra­te­gian alueel­lisen jalkaut­ta­mis­suun­ni­telman. Se on laadittu yhdessä biota­lous­toi­mi­joiden kanssa ja sisältää toimen­pi­teitä ja ehdotuksia jalos­tusarvon nostamiseksi.

Pohjois-Karjala on asettanut itsel­leen Öljyvapaa maakunta tavoit­teen – Voimis­tuva biota­lous ja ilmas­ton­muu­toksen huomioi­minen antaa hyvät mahdol­li­suudet Pohjois-Karjalassa resurs­si­vii­saa­seen toimin­taan. Fossii­li­sista öljyistä vapaa maakunta on kova mutta realis­tinen tavoite. Metsä­bio­mas­sasta saata­valla bioener­gialla on merkit­tävä rooli tässä siirty­mä­vai­heessa ennen kustan­nus­te­hok­kaan polttoon perus­tu­mat­toman energian kehittymistä.

Keskei­simmät metsä- ja energia-alaa maakun­nassa linjaavat ohjelmat ovat Pohjois-Karjalan metsä­oh­jelma 2021—2025 (Suomen metsä­keskus, Pohjois-Karjala), Tiekartta öljyva­paa­seen ja vähähii­li­seen Pohjois-Karjalaan 2040 (Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto) sekä Ilmasto- ja energiaoh­jelma 2030 ja sen toimen­pi­de­suun­ni­telma (Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto). Mainitut ohjelmat ovat maakun­taoh­jelman keskeisiä alaoh­jelmia, joiden toteut­ta­minen ja seuranta antavat erinomaiset lähtö­kohdat maakun­taoh­jelman valin­noille metsäbiotaloudessa.

Lisää tietoa Pohjois-Karjalan metsä­bio­ta­lou­desta ja käynnissä olevista hankkeista löytyy hankkeet-sivulta sekä Suomen metsä­kes­kuksen sivuilta Pohjois-Karjalan metsä­oh­jel­masta 2021–2025.

Pohjois-Karjalan metsien ja metsä­va­ra­tie­tojen seuranta

Luonnon­va­ra­keskus (Luke) tuotti vuonna 2023 Itä- ja Pohjois-Suomen maakun­nille (IP-alue) tiedot metsien kehityk­sestä 1960 luvulta nykypäi­vään. Tiedot perus­tuvat Valta­kunnan metsien inven­toin­ti­tie­toihin (VMI). Nämä kehitys­tiedot koko IP-alueelta sekä maakun­nit­tain löytyvät hankkeen netti­si­vuilta: Metsien muutos, hiili­nielut ja metsien käytön muutok­sesta johtuvat alueta­lous­vai­ku­tukset IP-maakunnissa.

Pohjois-Karjalan metsien osalta tarkemmat Luken toteut­taman hankkeen tiedot metsien kehityk­sestä löytyvät myös näiltä netti­si­vuilta erilli­sestä esityk­sestä: Pohjois-Karjalan metsät lukuina.

Yhteen­ve­tona tulok­sista voidaan todeta, että 1960 luvulta lähtien (VMI5 toteu­tet­tiin vuosina 1964–1970) Pohjois-Karjalan puuston kokonais­ti­la­vuus on kasvanut 1,7‑kertaiseksi. Tämä koskee sekä turve­maita että kiven­näis­maita. 1960 luvulla puuston kokonais­ti­la­vuus oli 124 miljoonaa m3 ja vuonna 2021 puustoa oli maakunnan metsissä 209 miljoonaa m3. Samalla ajanjak­solla puuston kasvu on liki kaksin­ker­tais­tunut ollen vuonna 2021 9,97 miljoonaa m3.

Pohjois-Karjalan metsät ovat havupuu­val­taisia ja yleisin puulaji on mänty (48 % puuston tilavuu­desta). Lehti­puu­osuus oli 1960 luvulla 24 % ja on laskenut 2020 luvulle tultaessa 22 %. Lehti­puu­no­suus tilavuu­dessa on Pohjois-Karjalassa kuitenkin korkeampi kuin IP-alueella tai koko maassa yhteensä. Vanhojen metsien osuus on laskenut. Vuonna 2021 Pohjois-Karjalan metsistä 4 % oli yli 120-vuotiaita. Kuitenkin kuolleen puun määrä on yli viisin­ker­tais­tunut. 1960 luvulla kuolleen puun määrä oli alle 1 m³/ ha ja vuonna 2021 4,3 m³/ha. Järeiden eli 1,3 m korkeu­delta läpimi­tal­taan yli 30 cm puiden määrä on kaksin­ker­tais­tunut 1960 luvulta nykypäi­vään ja on nyt 25 m³/ha. Tiukasti suojellun metsän määrä on 6 %.

Pohjois-Karjalan metsien kehitystä ryhdy­tään seuraa­maan VMI11 (mittaus­vuodet 2009–2013) mittaus­tie­doista eteen­päin. Viimei­simmät lasken­ta­tiedot ovat VMI13 mittauk­sista (vuodet 2019–2022). Tiedot poimi­taan Luken metsä­ti­las­toista. Tähänas­tiset metsä­va­ra­tiedot ja niiden muutoksen vuodesta 2009 eteen­päin on kuvattu alla olevissa kaavioissa. Kaavion alla olevasta nuolesta pääset vaihta­maan sivua, ja osaan kaaviosta voit itse valita halua­masi muuttujat.

Lisätie­toja