Älykäs erikoistuminen
Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategia
Älykäs erikoistuminen on EU:n alueellisen innovaatiopolitiikan konsepti, jonka mukaan maiden ja alueiden tulisi tunnistaa ja valita omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategia pohjautuu kansalliseen Suomen TKI-tiekarttaan, jonka mukaan uudet ideat, tieto ja teknologiat ovat kasvun ja tuottavuuden tärkeimpiä lähteitä.
Älykkään erikoistumisen kautta tavoitellaan elinkeinoelämän parempaa kilpailukykyä, osaamisen ja huippututkimuksen hyödyntämistä sekä siirtämistä kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Strategian keskeisinä näkökulmina ovat kansainvälisyys, kumppanuudet ja verkostot sekä näiden muuttaminen aluetalouden kasvuksi, liiketoiminnaksi ja uusiksi työpaikoiksi. Strategialla haetaan tulevaisuusvisiota mutta myös konkreettisia askeleita, joilla alueen innovaatiotoimintaa voidaan pitkäjänteisesti kehittää.
Nykyisen toimintaympäristön määräävin piirre on muutos, mihin varautuminen edellyttää alueiden ominaispiirteet ja vahvuusalat tunnistavaa laaja-alaista kehittämistä. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen painopisteiksi on valittu:
- Uudistuva teollisuus ja kehittyvät teknologiat
- Puhtaat ratkaisut ja vihreä siirtymä
- Innovatiiviset ja kestävästi tuotetut palvelut
Strategian tavoitteet
Pohjois-Karjalassa älykkään erikoistumisen kautta tavoitellaan elinkeinotoiminnan kärkialojen ja niihin liittyvien arvoverkostojen liiketoiminnan kasvua sekä innovaatiotoimintaa tukevia ratkaisuja ja investointeja. Maakunta tähtää kohti hiilineutraalisuutta ja vihreän siirtymän edelläkävijyyttä TKI-toiminnan ja liiketoiminnan kasvun näkökulmasta. Innovaatiotoiminnalla vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin mutta samalla luodaan markkinakysyntään osuvia tuotteita. Tähän tarvitaan yksityisen sektorin ja julkisten toimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä sekä vahvaa yrittäjyyden edistämistä esim. korkeakoulusektoreilla.
Tavoitteena on kytkeä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten TKI-toiminta entistä tehokkaammin osaksi kärkialojen ja niihin liittyvien verkostojen kasvua ja kehitystä. On pidettävä huolta, että osaaminen on kilpailukykyistä ja huippualojen osaajat myös kiinnittyvät alueen yrityksiin. Päämääränä on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut TKI- toiminta, jossa ylitetään toimialarajoja ja tehdään uusia kokeiluja. Tavoitteena on luoda uudistuksille ja innovaatioille avoin, myönteinen ilmapiiri. TKI-osaaminen tehdään näkyväksi ja osaamisesta viestitään tehokkaasti eri sidosryhmille.
Lisätietoja
Älykkään erikoistumisen tavoitteet Pohjois-Karjalassa
Kärkialojen ja niihin liittyvien arvoverkostojen liiketoiminnan kasvu sekä innovaatiotoimintaa tukevat ratkaisut ja investoinnit
Hiilineutraalisuus ja vihreän siirtymän edelläkävijyys tki-toiminnan sekä liiketoimintatoiminnan kasvun näkökulmasta
Osaamisen kehittäminen ja uusiin innovaatioihin perustuvan yrittäjyyden edistäminen
Tutkimuksen ja liiketoiminnan verkottaminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tki- toiminnan kytkeminen tehokkaammin osaksi kärkialojen ja niihin liittyvien verkostojen kasvua ja kehitystä
Toimialarajat ylittävän tki-toiminnan ja uusien kokeilujen vauhdittaminen
Myönteisen, uudistuksille ja innovaatioille avoimen ilmapiirin luominen
TKI — osaamisen näkyväksi tekeminen ja viestimisen tehostaminen eri sidosryhmille
Strategian toimeenpano
Strategian toimeenpanossa keskeistä on eri toimijoiden välinen yhteistyö ja sen kautta saatava lisäarvo alueelle. Tarvitaan vahvoja kansainvälisiä verkostoja ja kumppanuuksia, sekä kansallisen tason toimintaa. Pohjois-Karjala on mukana Euroopan Komission älykkään erikoistumisen kumppanuusalustoissa (S3), joiden kautta toteutetaan temaattista kehitystyötä.
Älykästä erikoistumista tukeviin, TKI organisaatioiden ja yritysten toteuttamiin investointeihin ja kehittämistoimiin ohjataan julkisia resursseja Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-rakennerahasto-ohjelmasta. Yritysrahoituksessa varojen käytön ennakkoehtona on, että rahoitus tukee älykkään erikoistumisen toimeenpanoa. Yritysrahoitusta ohjaa Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia, jonka toimeenpanosta maakunnassa vastaa Etelä-Savon ELY keskus.
Strategian toimeenpanoa seuraa maakunnallinen älykkään erikoistumisen koordinaatioryhmä. Älykkään erikoistumisen toimeenpanon tukena toteutetaan joka toinen vuosi maakunnallinen innovaatiotoiminnan tilannekuva ‑analyysi. Lisäksi strategian seurannan indikaattoreina käytetään helposti saatavilla olevia tunnuslukuja ja tietoja, tavoitteena systemaattisuus ja vertailtavuus.
Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaliittoa ovat sopineet yhteistyöstä älykkään erikoistumisen edistämisessä. Maakuntaliittojen johdolla on valmistelu Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia. Strategian painopisteet liittyvät tiiviisti ilmastopolitiikkaan, energiamurrokseen ja strategiseen omavaraisuuteen. Nämä painopisteet tukevat alueen maakuntien kasvualoja ja luovat perustan kestävälle elinkeinoelämän kasvulle sekä uudistuvalle elinkeino- ja innovaatiotoiminnalle. Yhteistyön painopisteiksi on valittu puhtaat ratkaisut, digitalisaation hyödyntäminen ja kestävä palvelutuotanto. Strategia keskittyy suuralueen yhteistyön, osaamisen ja kehittämistyön korostamiseen. Strategia vahvistaa Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyötä paitsi ylimaakunnallisesti, myös kansallisesti ja kansainvälisesti.