Blogi
Aluepolitiikassa EU on Pohjois-Karjalan ystävä
Kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unionin jäseneksi, kirjattiin liittymissopimukseen Pohjois-Karjalan kannalta tärkeä asia. Siinä todettiin, että Itä- ja Pohjois-Suomen pysyviä kehittämisen haittoja ovat pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja harva asutus. Haittojen kompensoimiseksi ja kehityserojen tasaamiseksi näille alueille myönnetään harvaan asuttujen alueiden tukea.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitus on ollut Pohjois-Karjalassa merkittävänä apuna, kun on tuettu yritystoimintaa, kehitetty koulutusta, investoitu TKI-toimintaan, tuettu työllisyyttä ja vähennetty syrjäytymisen haittoja. Myös liikenneinfraa on pystytty parantamaan mm. poistamalla tasoristeyksiä Karjalan radalta. Nykyisellä ohjelmakaudella kehittämisen keskiössä ovat erityisesti digitalisaation parantaminen ja vihreä siirtymä.
Yhteenlaskettuna EU-tukia on tullut Pohjois-Karjalaan vuosien saatossa noin miljardi euroa. Hurja summa, jolla on ollut myös mitattavasti merkitystä kehityserojen tasaamisessa.
Välillä tuntuu, että Brysselissä ymmärretään Pohjois-Karjalan tarpeet paremmin kuin Helsingissä. Suomessa on jo useampana ohjelmakautena lohkaistu osa Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen perusteella saadusta rahoituksesta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tälle EU:n ohjelmakaudelle rahanjakoa Suomen eri alueiden välillä ei meinattu saada aikaan ollenkaan, ja ministerin piti puuttua asiaan. Pahinta on kuitenkin se, että tuon mainitun harvan asutuksen kriteerin merkitystä ei Suomessa ymmärretä tai haluta ymmärtää. On vaadittu jopa sen poistamista, jotta rahoitus voitaisiin suunnata ”sinne, missä kehitystäkin tapahtuu”, kuten argumentti kuuluu.
Tosiasia on kuitenkin se, että koko Suomen alue- ja rakennepolitiikan saannosta kertyy noin kolme neljäsosaa ko. kriteerin kautta. Kyseessä on siis kansallinen etu, jossa palautetaan maksamiamme jäsenmaksuja takaisin Suomeen. Ensi kevään eduskuntavaaleissa valittava uusi eduskunta ja Suomen tuleva hallitus ovat päätöksentekijöitä siinä, kuinka aluepolitiikan EU-rahoitus saadaan neuvoteltua seuraavalle ohjelmakaudelle ja pysyvätkö liittymissopimuksen mukaiset kriteerit voimassa.
Pysyykö Pohjois-Karjala edelleen EU-tuen nettosaajana ja tuleeko myös Helsingistä Pohjois-Karjalan ystävä aluepolitiikassa?
Kirjoittaja on aluekehitysjohtaja. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran kansanedustajaehdokas Sanna Rissasen verkkosivujen Vieraskynä-palstalla 19.12.2022.