RUSTIK
RUSTIK edistää kestävän kehityksen siirtymää Pohjois-Karjalassa
RUSTIK eli Rural Sustainability Transitions through Integration of Knowledge for improved policy processes ‑hankkeessa etsitään keinoja maaseutualueiden kestävän kehityksen siirtymän edistämiseksi. Hankkeessa pyritään tarjoamaan maaseudun päättäjille ja toimijoille välineitä, joilla ne voivat suunnitella siirtymää tukevaa politiikkaa, strategioita ja aloitteita entistä paremmin.
RUSTIK-hanketta rahoittaa Horisontti Eurooppa ‑ohjelma. Siinä tutkitaan kestävän kehityksen edellyttämiä sopeutumisvaatimuksia sekä kehitetään maaseutupolitiikan päätöksentekoa, jotta maaseutualueiden eri toimintoja ja ominaisuuksia sekä niiden mahdollisuuksia ja haasteita voitaisiin ymmärtää paremmin. Hankkeessa pureudutaan erityisesti yhteiskuntaan, talouteen, ympäristöön ja digitalisaatioon liittyviin muutoksiin.
Yksi hankkeen 14 pilottialueesta on Pohjois-Karjala, jota edustaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pilottialueet ovat hankkeessa keskeisessä roolissa maaseudun monimuotoisuutta ja muutosta koskevien näkemysten muodostamisessa. Pilottialueille luodaan Living Labs ‑innovaatioekosysteemejä, joissa testataan uusia tiedonkeruumenetelmiä sekä yhdistetään uutta dataa olemassa oleviin tietolähteisiin luoden uusia indikaattoreita kestävän siirtymän tueksi. Hankkeessa keskitytään myös tiedon integrointiin ja viestimiseen, jotta ajankohtainen tieto on maaseudun päättäjien ja toimijoiden käytettävissä. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa vaikutusten arviointia maaseutualueilla.
Monitieteisessä konsortiossa on mukana 31 organisaatiota. Hankkeessa on mukana kahdeksan yliopistoa ja neljä tutkimuslaitosta, jotka tuovat hankkeeseen tieteellistä asiantuntemusta maaseudun kehittämisestä, aluesuunnittelusta, politiikan prosesseista sekä kestävästä kehityksestä. Pohjois-Karjalasta mukana on Itä-Suomen yliopisto, jossa hankkeesta vastaa Karjalan tutkimuslaitos. Kaiken kaikkiaan hankkeeseen osallistuu toimijoita Saksasta, Itävallasta, Espanjasta, Ranskasta, Suomesta, Italiasta, Sloveniasta, Serbiasta, Puolasta, Belgiasta, Bulgariasta ja Iso-Britanniasta.
Nelivuotinen hanke alkoi syyskuussa 2022. Hankkeen kokonaisbudjetti on 5 838 694 euroa, josta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osuus on 187 385 euroa. Hanketta koordinoi saksalainen Institute for Rural Development Research – IFLS.