Blogi
Valtion otettava koppi kansainvälisistä kilpailuareenoista
Syksyllä 2024 selviää, saako Suomi ja Kontiolahti ampumahiihdon MM-kisojen isännyyden vuonna 2028 tai 2029. Kontiolahti on ainoa paikka Suomessa, jossa voidaan järjestää ampumahiihdon kansainvälisiä suurkisoja.
Kontiolahdella on kokemusta jo yli 30 vuoden ajalta lajin MM-kisoista, maailmancupista, IBU-cupista sekä nuorten kansainvälisistä arvokisoista. Ampumahiihtostadion on aina saatu yhteistyöllä sellaiseen iskuun, että suurista koitoksista on selvitty.
Paperilla MM-hanke näyttää siis hyvältä, mutta käytännössä edessä on monta mutkaa. Rahastahan tässä on kyse, sillä järjestelyihin liittyvät vaatimukset kasvavat vuosi vuodelta. Kunnan ja Kontiolahden Urheilijoiden hartioille on kasaantunut liikaa painoa, vaikka tukijoina on ollut Joensuun kaupunkia, maakuntaliittoa, ampumahiihtoliittoa, valtiota ja monta muuta tahoa.
Esimerkiksi stadionin infrastruktuurin kehittäminen on vaatinut suuria panostuksia ja jälleen muun muassa valaistusta olisi parannettava, jotta tulevista isännyyksistä voidaan puhua.
Nykyään on paljon muitakin kriteereitä. Kisakeskuksen tulisi tarjota niin sanottua wau-efektiä vieraille ja olla vetovoimainen paikka myös kilpailuiden ulkopuolella ja ympärivuotisesti. Ja samaan aikaan toiminnan pitää olla ympäristön kannalta kestävää.
Ei ihme, että ampumahiihtokeskuksen rahoittaminen herättää kiivastakin keskustelua niin Kontiolahden kunnanvaltuustossa kuin kuntalaisten kesken.
Suomessa on lopulta vähän säännöllisiä kansainvälisiä suurkilpailuja ja niihin soveltuvia paikkoja. Jääkiekko- ja yleisurheilupyhättöjen lisäksi ensimmäisenä tulevat mieleen Lahti (maastohiihto), Levi (alppihiihto) ja Ruka (maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty). Kansallinen intressi on houkutella maahan suuria urheilukisoja, mutta todellisuudessa kansainväliset kilpakumppanimme jätättävät meitä koko ajan.
Meillä tarvitaan malli, jossa kisakeskusten kehittäminen ei rasita kohtuuttomasti yksittäistä kuntaa tai toimijaa. Valtion tulisi ottaa vastuu näiden harvojen kisakeskusten kilpailukyvystä. Mallia voi ottaa hyvinkin läheltä, Virosta. Kun Kontiolahti kisasi ampumahiihdon vuoden 2027 kisoista Viron Otepään kanssa, niin Otepäällä oli selkeä etu puolellaan: siellä valtiolta tuli selkeä viesti, että kaikki tarvittava hoidetaan.
Kansainvälisiä kilpailuja voi pitää Suomen käyntikorttina. Niiden aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä puhumattakaan imagovaikutuksesta. Mutta numero, joka näkyy päävastuullisen tuloksessa, on valitettavan usein miinusmerkkinen. Voikin pitää pienoisena ihmeenä, että edelleen löytyy kaupunkeja ja lajiliittoja, jotka lähtevät hakemaan isännyyksiä.
Kirjoittaja on maakuntajohtaja. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran sanomalehti Karjalaisessa 17.3.2023.