AIKO-hankkeet

Toteut­taja Business Joensuu Oy
Hankkeen kesto 1.10.2022–28.2.2023

Hankkeen tavoit­teena muuttu­neessa maailman tilan­teessa kirkastaa alueen yritysten kansain­vä­lis­ty­mis­stra­te­gioita, löytää uusia korvaavia markki­noita, kirkastaa yritysten myynti­viestiä sopimaan uusille korvaa­ville markki­noille, löytää sopivimmat palve­luiden tarjoajat Suomesta ja uusilta markki­noilta. Hankkeessa avuste­taan yrityksiä palve­lu­tar­joa­jien valin­nassa, avuste­taan yrityksiä uusille markki­noille menoon sekä kehite­tään myynti­ka­navia yhteis­työssä yritysten kanssa. Hankkeessa järjes­te­tään työpa­joja korvaa­vista markki­noista sekä kaikille avoin korvaa­vien markki­noiden teematilaisuus.

Toteut­taja Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayh­tymä
Hankkeen kesto 1.11.2022–29.2.2024

Riverian sosiaali- ja tervey­sa­lalla käynnis­te­tään työpe­räi­seen maahan muuttoon liittyvä koulutus vastaa­maan maakunnan hoita­ja­pu­laan. Hankkeessa laadi­taan maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille opiske­li­joille suunnatun koulu­tuksen toimin­ta­mallin suunni­telma, kehite­tään koulu­tuksen materi­aa­leja sekä luodaan uusi toimin­ta­malli kieli­tue­tulle opinto­po­lulle. Hankkeen avulla pyritään varmis­ta­maan osaavan työvoiman saata­vuutta ikään­ty­vien hoidon ja kuntou­tu­misen sekä vammais­työn tehtä­viin Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa myös valmen­ne­taan työpaik­kaoh­jaajia maahan­muut­ta­jao­pis­ke­li­joiden ohjauksen erityis­piir­tei­siin, millä mahdol­lis­te­taan opiske­li­joihin sujuva sijoit­tu­minen työelämään.

Toteut­taja Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry
Hankkeen kesto 1.12.2022–31.10.2023

Hankkeen tavoit­teena on luoda Pohjois-Karjalan Yrittä­jille malli, jossa eri alueel­liset toimijat (mm. alueel­liset kehitys­yh­tiöt, yrittä­jä­jär­jestöt, oppilai­tokset) yhdessä tunnis­tavat ja aktivoivat PK- ja MidCap-yrityksiä kasvu- ja kansain­vä­lis­ty­mis­val­miuk­sien kehit­tä­mi­seen.  Hankkeessa testa­taan ja pilotoi­daan mallia. Hankkeen tulok­sena tavoi­tel­laan muun muassa pohjois­kar­ja­laisten yritysten kasvu- ja kansain­vä­lis­ty­mis­val­miuk­sien kasvua etenkin digival­miuk­sien kehit­tä­misen osalta sekä yritysten kasva­nutta kyvyk­kyyttä osallistua Yrittäjät Akate­mian palveluihin.

Toteut­taja Karelia Ammat­ti­kor­kea­koulu Oy
Hankkeen kesto 1.1.2023–31.12.2023

Hankkeella vasta­taan Ukrainan kriisin aiheut­ta­mien negatii­visten vaiku­tusten pienen­tä­mi­seen ja maakun­nassa yhä tarpeel­li­semman korkea­ta­soisen koulu­tuksen vahvis­ta­mi­seen. Hankkeessa toteu­te­taan nopeasti etenevä kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suus, jolla tuetaan englan­nin­kie­lisen ICT-insinöörikoulutuksen käynnis­ty­mistä sekä vetovoi­maisen EU:n ulkopuo­li­siin maihin suuntau­tuvan opiske­li­ja­rek­ry­toin­ti­kam­panjan toteu­mista. Hankkeen tavoit­teena on vastata yritysten ja organi­saa­tioiden osaaja- ja koulu­tus­tar­pee­seen kehit­tä­mällä ICT-insinöörikoulutukseen opinto­jak­so­koh­taisia toteu­tus­suun­ni­telmia ja niissä tarvit­tavaa IT-infrastruktuuria yhdessä yritysten ja muiden sidos­ryh­mien kanssa, sekä sopimalla yhteis­työstä koulu­tuksen toteut­ta­mi­sessa Karelia-ammattikorkeakoulun ja alueen yritysten kanssa. Lisäksi tavoit­teena on laajentaa poten­ti­aa­lien ulkomaisten opiske­li­joiden rekry­toin­tia­luetta hakemalla korvaavia alueita aiemmin vahvasti Venäjälle suuntau­tu­nee­seen kansain­vä­li­seen opiskelijahankintaan.

Toteut­taja Innova­tii­viset tuote­ke­hit­te­lijät ry
Hankkeen kesto 1.3.2023–30.6.2023

Hankkeessa kehite­tään uutta käyttöä suoma­lai­selle lampaan­vil­lalle. Osa tuote­tusta lampaan­vil­lasta on huono­laa­tuista tai se ei muuten kelpaa kehrät­tä­väksi langaksi. Hävik­ki­lam­paan­vil­lasta on kuitenkin mahdol­lista valmistaa muun muassa lannoit­teita, kasvua­lustaa tai kasvi­maan katteita. Lampaan­villan typpi­pi­toi­suus on verrat­tain korkea, minkä vuoksi kasvua­lus­taksi jalos­tet­tuna sitä täytynee laimentaa vähemmän typpeä sisäl­tä­vällä materi­aa­lilla; tähän tarkoi­tuk­seen hankkeessa testa­taan ruoko­ma­te­ri­aalia. Lannoit­teena lampaan­vil­la­pel­letit voivat toimia hyvin pelkäs­tään villasta valmis­tet­tuina. Hankkeessa pilotoi­daan ja testa­taan lampaan­vil­la­pel­let­tejä kasvi­huo­ne­kas­va­tuk­sessa sekä laadi­taan ohjema­te­ri­aalia hävik­ki­villan hyödyn­tä­mi­seen sekä luodaan toimin­ta­malli hävik­ki­villan jalos­ta­mi­seen ja käyttämiseen.

Toteut­taja Pohjois-Karjalan Kauppa­ka­mari ry
Hankkeen kesto 1.2.2023–31.10.2023

Vallit­sevan maail­man­ti­lan­teen vuoksi Venäjälle suuntau­tu­neelle kaupalle tulee etsiä uusia kohde­mark­ki­noita. Pohjois-Karjalassa pitkät välimatkat esim. Euroop­paan, asettavat omat haasteensa, ja alueen yritykset tarvit­setkin tukea kansain­vä­lisen liike­toi­minnan käynnis­tä­mi­seen ja edelleen­ke­hit­tä­mi­seen. Hankkeessa laadi­taan toimin­ta­malli, jonka avulla kauppa­ka­mari pystyy tehok­kaammin avusta­maan alueen yrityksiä kansain­vä­li­sille kehit­tä­mis­po­luille. Hankkeen tavoit­teena on vahvistaa verkostoa, jonka avulla kauppa­ka­mari pystyy tehok­kaammin toimi­maan välit­tä­jä­os­a­puo­lena auttaes­saan yrityksiä suuriin kansain­vä­li­siin konsor­tio­hank­kei­siin. Muissa maissa ja muulla Suomessa toimi­vien kauppa­ka­ma­reiden kanssa lisät­tävän yhteis­työn avulla maakun­taan tuodaan uutta tietoa ja ylläpi­de­tään yhteis­työ­ver­kostoa. Keskei­simpiä rahoi­tus­oh­jelmia, joiden piiriin maakunnan yrityksiä pyritään ohjaa­maan ovat muun muassa Interreg Europe, Interreg BSR, Interreg NPA, Inter­re­gional Innova­tion inves­te­ments, Horizon Europe sekä Horizon 2020. Hankkeen avulla pyritään synnyt­tä­mään tiiviimpää yhteis­työ­ver­kostoa kahteen suuntaan siten että ulkomaa­laiset toimijat löytävät helpommin yhteis­työ­kump­pa­neita Pohjois-Karjalasta ja vastaa­vasti alueen yritykset voivat löytää ulkomaa­laisia kontak­teja kauppa­ka­marin verkoston kautta.

Toteut­taja Karelia-ammattikorkeakoulu
Hankkeen kesto 1.4.2023–31.12.2023

Tavoit­teena on kehittää ja edistää kulttuuri- ja matkai­lualan palve­luita ja niiden saavu­tet­ta­vuutta. Valmis­te­lu­hank­keen avulla kartoi­te­taan poten­ti­aa­lisia kansain­vä­lisiä toimi­joita yhteis­työ­ver­koston luomi­seksi, kohdea­lueina ovat Pohjois­maat ja Baltian maat. Nykyiset luovien- ja matkai­lualan toimi­joiden palve­luiden sisällöt on kohden­nettu lähinnä suoma­lai­sille matkai­li­joille ja ne eivät mahdol­lista yritysten kansain­vä­listä kasvua ja laajempaa kaupal­lis­ta­mista. Tarve­kar­toi­tuksen ja tulevan KV-yhteistyön avulla voidaan vaikuttaa tarjonnan monipuo­li­suu­teen sekä valmiu­teen palvella kansain­vä­lisiä matkailijoita.

Uuden verkoston myötä kasvaa yritysten kansain­vä­liset valmiudet, tietoi­suus muiden matkai­lu­toi­mi­joiden yrityk­sistä ja palve­luista sekä omien palve­luiden kehit­tä­mis­tar­peista. KV-yhteistyön avulla voidaan vaikuttaa tarjonnan monipuo­li­suu­teen ja valmiu­teen palvella kansain­vä­lisiä matkai­li­joita. Hankkeessa paino­te­taan aineet­toman kulttuu­ri­pe­rin­teen, saavu­tet­ta­vuuden, kestävän kehityksen, kulttuu­ri­sen­si­tii­vi­syyden ja vastuul­li­suuden periaatteita.

Toteut­taja Itä-Suomen yliopisto
Hankkeen kesto 1.4.2023–30.6.2023

Viime vuosina on uutisoitu haasteista harven­nusten korjuu­jäljen hallin­nassa. Metsä­nis­tu­tukset, taimikon varhais­hoito ja taimi­kon­hoito eivät ole koneel­lis­tu­neet Suomessa. Meillä on maassamme kova kysyntä energia­puusta. Venäjän Ukrai­naan kohdis­taman sodan vuoksi Suomessa on entistä suurempi tarve kehittää vihreää energian­tuo­tantoa. Nuoret metsät tarjoavat merkit­tävän poten­ti­aalin pienpuun korjuuseen metsä­hak­keeksi. Iso haaste pienpuu­hak­keen hankin­nassa on sen korjuun kannat­ta­vuus. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton rahoit­ta­massa AKKE-hankkeessa määrit­tel­tiin uuden­laisen metsä­ko­neen ominai­suudet, jotka mahdol­lis­tavat usean työlajin tekemisen yhdellä perus­ko­neella. Kone on suunni­teltu raken­net­ta­vaksi kaupal­li­sesti saata­villa olevan metsä­ko­neen rungolle. Nykyi­sistä metsä­ko­neista poikkeavat ominai­suus­vaa­ti­mukset vaativat esisel­vi­tystä varten merkit­tä­vien uusien raken­ne­rat­kai­sujen riittävän yksityis­koh­taisen suunnittelun.

Esisel­vi­tyk­sessä arvioi­daan, olisiko edellä kuvattu metsä­kone, joka sovel­tuisi laiku­tuk­silta ensihar­ven­nuk­sille, kustan­nus­te­hokas kone. Tavoit­teena on, että ensihar­ven­nusten lisäksi koneella pystyt­täi­siin koneel­lis­ta­maan metsän­vil­je­ly­työt sekä taimikon varhais­hoi­to­työt ja taimikon hoito­työt. Itä-Suomen yliopisto laatii metsä­ko­neelle kokonais­val­taiset kustan­nus­las­kelmat edellä mainit­tujen koneen raken­tee­seen ja toimin­taan liitty­vien riittävän yksityis­koh­taisten suunni­tel­mien sekä niistä johdet­tujen pääoma- ja käyttö­kus­tan­nusten perus­teella. Esisel­vi­tyk­sessä arvioi­daan myös erilaisten toimin­taym­pä­ris­tö­te­ki­jöiden vaiku­tuksia kustan­nus­te­hok­kuu­teen. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto arvioi kuvatun koneen kyvyk­kyyttä suoriutua eri työlajeista.

Toteut­taja Kontio­lahden Urhei­lijat ry
Hankkeen kesto 1.4.2023–31.10.2023

Maail­man­po­liit­tisen tilan­teen johdosta Kontio­lahden ampuma­hiihdon venäläiset kisatu­ristit ovat jääneet pois. Ukrainan tilan­teen ratkea­minen lähiai­koina ei näytä realis­ti­selta ja siten venäläisten kisakat­sojia ei tule olemaan seuraa­vien ampuma­hiihdon maail­mancu­pien aikana Kontio­lah­della. Uusien toimin­ta­mal­lien luominen katso­ja­määrän lisää­mi­seksi on tarpeen. Ampuma­hiihdon maail­mancupit, MM-kisat ja muut ampuma­hiihdon kansain­vä­liset tapah­tumat ovat tärkeitä tapah­tumia Pohjois-Karjalalle, alueen kunnille, kaupun­geille ja elinkei­noe­lä­mälle niin palve­lu­yri­tyk­sille kuin vientiteollisuudellekin.

Kansain­vä­listen ampuma­hiih­to­ta­pah­tu­mien järjes­tä­mi­soi­keuk­sien hakupro­ses­seissa toimen­pi­teet ja tulokset yleisö­määrän lisää­mi­sessä ovat ensiar­voisen tärkeitä, koska kilpailu järjes­tä­mi­soi­keuk­sista on kovaa. Kontio­lahden tapah­tu­ma­jär­jes­tä­jillä on tarve osoittaa kansain­vä­li­selle ampuma­hiih­to­lii­tolle (IBU), että Kontio­lah­della ja Pohjois-Karjalassa kannattaa järjestää ampuma­hiihdon kansain­vä­lisiä kisoja lajin brändin näkökul­masta. Hankkeen tulok­sena syntyy uusia toimin­ta­mal­leja, joiden avulla Kontio­lahden kansain­vä­listen ampuma­hiih­to­ta­pah­tu­mien yleisö­määrää saadaan kasva­tettua laaja-alaisella yhteis­työllä. Lisäksi hankkeessa syntyy uusi toimin­ta­malli tapah­tuman stadion­toi­min­tojen toteut­ta­mi­seen, jolla varmis­te­taan laadukas asiakas­ko­kemus ja ‑elämys.

Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayh­tymä Riveria
Hankkeen kesto 1.10.2023–31.3.2024

Ulkomi­nis­teriö on valinnut Vietnamin yhdeksi koulu­tus­viennin ja koulutus- ja työpe­räisen maahan­muuton kohde­maaksi. Hankkeen tavoit­teina on vastata osaltaan Pohjois-Karjalan työvoi­ma­pu­laan ammat­tio­saa­jista ja käynnistää kehitys­pro­sessi toimin­ta­mallin raken­ta­mi­seksi Vietna­mista rekry­toi­ta­valle työvoi­malle oppiso­pi­muksen kautta työllis­ty­mi­seen. Toimin­ta­malli kuvaa prosessin eri vaiheet, aikatau­lu­tuksen ja vastuut vietna­mi­laisen työnte­kijän rekry­toin­nista maahan­muut­toon, koulu­tuk­seen ja työllis­ty­mi­seen. Valmis­te­lussa hyödyn­ne­tään maakun­nassa jo olemassa olevia kansain­vä­lisiä rekrytointimalleja.

Alusta­vasti on kartoi­tettu kone- ja metal­lialan yritysten kiinnos­tusta rekry­toida vietna­mi­laisia työnte­ki­jöitä. Kartoi­tuk­seen vastan­neista yhdek­sästä yrityk­sestä kaikki vasta­sivat myöntei­sesti ja olisivat valmiita solmi­maan oppiso­pi­muksia lyhyellä aikajän­teellä. Suomen kielen sijaan englannin taito riittää joihinkin työteh­tä­viin, mikä otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa.

Koulu­tuksen ja työllis­ty­misen lisäksi hankkeessa huomioi­daan tulijoiden kotou­tu­mi­seen liittyviä kysymyksiä. Tätä työtä tehdään yhdessä maakunnan muiden toimi­joiden ja työpe­räi­seen maahan­muut­toon liitty­vien kehit­tä­mis­hank­keiden kanssa. Hankkeella halutaan vahvistaa Riverian koulu­tus­teh­tävän toteut­ta­mista sekä opiske­li­ja­määriä, laajentaa vieras­kie­lisiä koulu­tus­tar­jontaa sekä kehittää opetus­jär­jes­te­lyjä ja opetusta hankkeesta saatujen kokemusten kautta.

Luonnon­va­ra­keskus
Hankkeen kesto 15.1.2024–31.5.2024

Uusiu­tu­vien ja ilmas­to­kes­tä­vien energia­muo­tojen tarve on kasvava, mikä korostuu Pohjois-Karjalassa muuttu­neessa maail­man­ti­lan­teessa ja kunnia­hi­moisten ilmasto- ja energia­ta­voit­tei­siin pääse­mi­seksi. Aurin­koe­ner­giasta on tulossa merkit­tävä puhtaan energian tuotan­to­muoto ja Suomessa suunnit­te­lu­vai­heessa olevien hankkeiden määrä on monin­ker­tais­tunut viime vuosina. Ensim­mäiset teollisen kokoluokan aurin­ko­puistot ovat tuotan­nossa ja raken­teilla on useita aurin­ko­puis­toja. Aurin­ko­voi­ma­loista on tullut osa maankäyttöä ja aluesuun­nit­telua ja tarve raken­ta­misen ilmasto‑, ympäristö‑, talous- ja muiden vaiku­tusten selvit­tä­mi­seen on kasvava. Eri maankäyt­tö­muo­toja on pystyt­tävä sovit­ta­maan toisiinsa ja sovel­ta­maan rinta rinnan. Samalla on luotava metodo­lo­giaa, jolla eri maankäyt­tö­muo­tojen vaihtoeh­toja voidaan tarkas­tella rinnak­kain monipuo­li­sesti ja kyetään tuotta­maan tietoa sekä yhteis­kun­nal­lisen että yksityisen päätök­sen­teon tueksi.

Hankkeessa tehdään case ‑tarkas­te­lujen pohjalta selvitys, jossa arvioi­daan aurin­ko­voi­malan raken­ta­misen ja aurin­koe­ner­gian tuotannon elinkaa­risia vaiku­tuksia metsä­maalla ja muilla erikseen määri­tel­lyillä maankäyt­tö­muo­doilla. Tarkoi­tuk­sena on verrata metsä­maan käyttöä normaa­lissa metsä­ta­lou­dessa suhteessa saman maa-alueen käyttöön aurin­ko­sähkön tuotan­nossa aurinkopaneelein.

Laskennan lähtö­tie­toina ovat suunnit­te­lua­lueiden pinta-ala ja eri maankäyt­tö­muodot, joista metsä­ta­louden osalta määri­te­tään kasvu­paik­ka­tyypit, puuston määrä, sen rakenne ja kasvu. Aurin­ko­voi­malan lähtö­tie­toina ovat voimalan teho, käyttöikä (esim. 40 vuotta) sekä raken­ta­minen ja sähkön­siirto (materi­aa­lien valmistus ja kuljetus, raken­ta­minen ja käytöstä poisto). Metsien osalta lähtö­ti­lan­teessa määri­te­tään nykyinen hiili­va­rasto puustossa ja maape­rässä ja vuotuinen hiilen­si­donta. Metsien kehitys simuloi­daan olete­tulle käyttöiälle sovitun käsit­te­ly­vaih­toehdon tai vaihtoeh­tojen perus­teella. Laskelman tulok­sena saadaan puuston tilavuuden, biomassan ja hiili­va­raston kehitys eri vaihtoeh­doissa sekä metsä­maan hiili­va­raston muutokset.

Hankkeen tavoit­teena on tuottaa tietoa aurin­ko­voi­ma­la­hank­keiden päätök­sen­teon tueksi. Tavoit­teena on, että tuotetun tiedon avulla niin maano­mis­tajat, maankäytön suunnit­te­lusta vastaavat kuin aurin­ko­voi­ma­loiden suunnit­te­lijat ja raken­tajat pystyvät tekemään kestäviä ratkai­suja ilmasto‑, ympäristö- ja talous­vai­ku­tusten näkökulmasta.

Metka taide- ja kulttuu­riyh­distys ry
Hankkeen kesto 1.2.2024–31.10.2024

Suomessa sijaitsee useita hylät­tyjä kaivoksia, joilla voi olla merkit­tävä poten­ti­aali maaläm­pö­ener­gian tuotan­nossa. Tämän hankkeen keskiössä on Mätäs­vaaran hylätty kaivos, jonka omistaa Metka taide- ja kulttuu­riyh­distys ry. Mätäs­vaara tarjoaa ainut­laa­tuisen näkökulman arvioida, kuinka hylät­tyjen kaivosten vesitäyt­teiset osiot voisivat toimia energian­läh­teinä. Maaläm­pö­ener­gian hyödyn­tä­minen kasvattaa Pohjois-Karjalan alueel­lista resilienssiä, energiao­ma­va­rai­suutta sekä vähentää riippu­vuutta fossii­li­sista polttoai­neista, täten myös vähen­täen Venäjän energia­po­liit­tista vaikutusvaltaa.

Hankkeen aikana selvi­te­tään Mätäs­vaaran kaivoksen vedena­laisen osuuden, kallion sekä ilman lämpö­ti­loja sekä olosuh­teita neljänä vuoden­ai­kana ja arvioi­daan kaivoksen energian­tuo­tan­to­po­ten­ti­aalia. Tavoit­teena on ymmärtää, millaista tekno­lo­giaa ja inves­toin­teja tarvi­taan maaläm­pö­ener­gian tehok­kaa­seen hyödyn­tä­mi­seen kaivok­sessa. Hankkeen tulokset auttavat kehit­tä­mään kattavaa konseptia maaläm­pö­ener­gian hyödyn­tä­mi­sestä hylätyissä kaivok­sissa Suomessa. Lisäksi hanke vertaa maaläm­pö­ener­gian talou­del­lista ja ympäris­töl­listä tehok­kuutta muihin energia­läh­tei­siin. Tavoit­teena on tarjota toimiva malli, joka edistää hylät­tyjen kaivo­sa­lueiden kestävää kehitystä ja uusiokäyttöä.

Pohjois-Karjalan Kauppa­ka­mari ry
Hankkeen kesto 1.1.2024–30.6.2024

Globaalin maail­man­po­liit­tisen tilan­teen muutokset ja itärajan sulkeu­tu­mi­sesta ovat synnyt­tä­neet haasteita maakunnan yrityk­sille ja oppilai­tok­sille. Haasteina maakun­nassa ovat myös työvoiman rekry­tointi ja pysyt­tä­minen täällä, sekä valta­kun­nal­linen muutos TE-palveluiden uudel­leen järjes­täy­ty­mi­sessä palve­lu­tuo­tannon siirtyessä valtiolta kunnille. Hankkeessa Pohjois-Karjalan kauppa­ka­mari kehittää ja pilotoi uuden yhteis­työ­mallin elinkei­noe­lämän ja maakunnan korkea­kou­lujen välille.

Hankkeen tavoit­teena on edistää yrityk­sissä ammat­ti­tai­toisen työvoiman pysyvyyttä, saata­vuutta sekä tukea maakunnan elinkei­noe­lämän liike­toi­minnan kasvua ja henki­löstön jatkuvaa oppimista. Malli kehittää elinkei­noe­lämän ja oppilai­tosten välistä yhteis­työtä siten että elinkei­noe­lämä osaa ilmaista toimia­loit­tain lisäkou­lu­tus­tar­peita. Oppilai­to­sau­di­tointi on uuden­lainen tapa ja malli ajatella työelämän ja oppilai­toksen välistä vuoro­vai­kut­teista yhteis­työtä. Malli antaa yrityk­sille mahdol­li­suuden vaikuttaa oppilai­tosten opetus­si­säl­töihin, toimin­taan ja tarjot­ta­vaan palve­luun ja oppilai­tosten edustajat, auditoijat, näkevät konkreet­ti­sesti yritysten omissa toimin­taym­pä­ris­töissä millaista osaamista maakunnan yrityk­sissä tarvi­taan. Kauppa­ka­ma­ri­ver­koston välityk­sellä hankkeessa syntyvä malli on mahdol­lista levittää laajasti myös kansal­li­sella tasolla.

Ilomantsin matkai­lu­yh­distys ry
Hankkeen kesto 1.2.2024–31.10.2024

Ilomantsin Sotatie on Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaa­vaan merkitty 150 km mittainen sotahis­to­rial­linen reitti. Reitin digitaa­linen ympäristö palvelee tällä hetkellä vain kotimaisia matkai­li­joita, sillä sisällöt ovat suomen­kie­lisiä. Hankkeen tavoit­teena on kehittää Ilomantsin Sotatien verkko­si­vuston tieto­si­säl­töjä niin että ne palve­levat kansain­vä­lisiä matkai­li­joita englannin ja saksan kielellä. Lisäksi hankkeessa kartoi­te­taan ja dokumen­toi­daan itärajan kuntien sotahis­to­rian matkai­lu­tar­jontaa ja selvittää kuin niistä saatai­siin yksi isompi yhtenäinen sotateiden verkosto. Hanke toimii myös esisel­vi­tyk­senä mahdol­li­selle laajem­malle maakun­ta­rajat ylittä­välle hankkeelle. Hankkeella pyritään mahdol­lis­ta­maan Ilomantsin Sotatien liittä­misen kansain­vä­li­siin markki­noin­ti­ka­na­viin ja Libra­tion Route Europe ‑verkos­toon, joka on Euroopan neuvoston sotahis­to­rial­linen kulttuurireitti.