Suurpe­to­neu­vot­te­lu­kunta

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­li­tuksen vuonna 1999 asettama Pohjois-Karjalan suurpe­to­neu­vot­te­lu­kunta oli maamme ensim­mäinen maakun­nal­linen suurpe­to­neu­vot­te­lu­kunta. Neuvot­te­lu­kunnan keskei­sim­pänä tehtä­vänä on ollut maakun­nal­lisen näkemyksen valmis­telu  suurpe­to­asioista ohjeeksi asiaa käsit­te­le­ville viran­omai­sille.

Ryhmä on kehit­tänyt aktii­vi­sesti ja vuoro­vai­kut­tei­sesti suurpe­toihin liittyvää alueel­lista tiedot­ta­mista, vahin­kojen estoa ja käsitellyt suurpe­tojen metsäs­tyk­seen liittyviä ongelmia. Neuvot­te­lu­kun­taan kuuluu edustajia rajavar­tioston, yliopiston, riistan­tut­ki­muksen, maa- ja metsä­ta­louden, metsäs­tä­jien, riista­hal­linnon, luonnon­suo­jelun, tiehal­linnon, ympäris­tö­vi­ran­omaisten ja luonto­mat­kai­lualan edustajia. Neuvot­te­lu­kunnan kokoon­panoa tarkis­tet­tiin vuoden 2011 alussa ja tässä yhtey­dessä ryhmän toiminnan tavoit­teeksi asetettiin:

• Yhteis­työn ja vuoro­vai­ku­tuksen kehit­tä­minen eri toimi­joiden välillä
• Suurpe­to­asioihin liittyvän alueel­lisen tiedot­ta­misen lisääminen
• Valta­kun­nal­li­seen petopo­li­tiik­kaan vaikuttaminen
• Petova­hin­kojen ennal­taeh­käisyn kehittäminen
• Suojelun ja metsäs­tyksen yhteen­so­vit­ta­mi­seen liitty­vien ongel­mien ratkaisu

Pohjois-Karjalan suurpedot

Pohjois-Karjalassa esiintyy kaikki Suomen neljä maasuur­pe­to­lajia. Suurpe­doiksi ne on määri­telty kokonsa ja elinta­po­jensa perus­teella. Niiden ravinto koostuu pääasiassa, karhua lukuu­not­ta­matta, muista nisäk­käistä. Karhu elää enimmäk­seen kasvi­ra­vin­nolla, mutta erityi­sesti keväällä se syö myös lihaa. Pohjois-Karjalassa elää Suomen suurpe­doista huomat­tava osa. 

Lisätie­toja