Halli­tus­oh­jel­massa huomioi­tava Ukrainan kriisin vaiku­tukset rajamaakunnille

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on valmis­tellut listaa maakun­nalle tärkeistä asioista, joita seuraavan maan halli­tuksen tulisi edistää ja toteuttaa. Kevään 2023 eduskun­ta­vaa­lien jälkeen alkavissa halli­tus­neu­vot­te­luissa valmis­tel­laan ohjelma, jonka perus­teella maassa toimi­taan seuraavat neljä vuotta.

Maakun­ta­hal­litus kävi kokouk­ses­saan 23.5. evästys­kes­kus­telun maakun­nalle tärkeistä teemoista.

Pohjois-Karjalan esityk­sistä erityisen nopeaa kansal­lista reagointia vaativa asia on maakunnan kehit­tä­mi­se­del­ly­tysten turvaa­minen Venäjän aloitettua sodan Ukrai­nassa. Esimer­kiksi maakunnan yritysten vienti Venäjälle on ollut noin 130 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 1 300 työpaikkaa. Osuus maakunnan kokonais­vien­nistä on ollut 9 %, mikä on lähes kaksi kertaa suurempi kuin valta­kun­nal­li­sesti. Tässä tilan­teessa on tärkeää tukea uusien vienti­mark­ki­noiden löytä­mistä, ja mm. logis­tiik­ka­tuilla on suuri merkitys, koska polttoai­neiden hinnat ovat nousseet jyrkästi. Tuonnissa muutokset liittyvät etenkin metsä­teol­li­suuden raaka-ainehuoltoon sekä energiantuotantoon.

Maakun­ta­liitto esittääkin, että valtion on autet­tava vaikeuk­siin joutu­neita alueita ja niiden yrityksiä laaja-alaisella paketilla. Myös Venäjä-yhteistyöhön tarkoi­tettu rahoitus tulee kohdentaa tilan­teesta eniten kärsi­ville rajamaa­kun­nille, jonne rahoitus alun perin oli tarkoitettukin.

Infrastruktuuri-investoinneissa on huomioi­tava Saimaan kanavan sulke­misen aiheut­tamat ongelmat Itä-Suomen teolli­suu­delle, ja kanavan inves­toin­ti­rahat tulee ohjata Karjalan radan kehit­tä­mi­seen, mikä palvelee myös henkilöliikennettä.

Pohjois-Karjalassa tuuli­voi­ma­ra­ken­ta­mi­seen on ollut vaikea saada lupia maanpuo­lus­tuk­sel­li­sista syistä. Tämä vaikuttaa niin, että maakunta menettää mahdol­li­suuksia puhtaa­seen energian­tuo­tan­toon ja samalla kunnat menet­tävät merkit­tä­västi kiinteis­tö­ve­ro­tu­loja. Maakun­ta­liitto esittääkin kompen­saa­tio­mallia kunnille, joissa puolus­tus­vel­voite estää tuuli­voi­ma­loiden rakentamisen.

Ensim­mäisen vaiheen kaavaeh­dotus maakun­ta­val­tuuston käsittelyyn

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi maakun­ta­kaava 2040:n ensim­mäisen vaiheen kaavaeh­do­tuksen ja esittää sitä maakun­ta­val­tuuston hyväk­syt­tä­väksi. Maakun­ta­val­tuusto kokoontuu 13. kesäkuuta.

Maakun­ta­kaa­vaeh­dotus oli julki­sesti nähtä­villä 28.3. ja 29.4. välisen ajan. Ehdotuk­seen annet­tiin 19 muistu­tusta. Maakun­ta­liitto on laatinut muistu­tuk­siin vasti­neet ja ne on käsitelty maakuntakaavatyöryhmässä.

Palaute oli pääosin maltil­lista ja hyväk­syvää, mutta myös kriit­tistä palau­tetta saatiin. Raken­netun kulttuu­riym­pä­ristön osalta määräyksiä pidetään oikean­suun­tai­sina, mutta toisaalta ohjaus­vai­kutus nähdään tulkin­nan­va­rai­sena. Turve­tuo­tannon osalta kritiikki kohdistuu muun muassa turve­tuo­tannon ilmas­to­vai­ku­tuk­siin. Soiden­suo­je­lua­lueita halut­tai­siin myös lisättävän.

Maakun­ta­liitto ei muuta kaava­rat­kaisua. Kaava perustuu laadit­tuihin selvi­tyk­siin, vaiku­tusten arvioin­tiin sekä laajaan kunta- ja sidos­ryh­mäyh­teis­työhön. Maakun­ta­kaa­va­se­los­tuk­seen on tehty lisäys, joka koskee huolto­var­muutta. Myös ilmas­to­vai­ku­tusten arviointia on täsmennetty.

Maakun­ta­val­tuus­tolle hyväk­syt­tä­väksi esitet­tä­vään maakun­ta­kaa­vaan osoite­taan EO/tu ‑merkin­nällä jo tuotan­nossa olevat tai tuotan­toon luvitetut turve­tuo­tan­toa­lueet (2 995 ha). Uutena osoite­taan 29 tuotan­to­po­ten­ti­aa­lista suota (4 021 ha) turve­tuo­tan­toon sovel­tuvan osa-aluealuerajauksen (tu) sisäpuo­lelle (5 611 ha). Luonnon­suo­je­lul­li­sesti arvok­kaita soita kaavaeh­do­tuk­sessa on 26 kappa­letta (4 372 ha) luonnon­suo­je­lua­luetta osoit­ta­valla merkin­nällä (SL).

Kaavaeh­dotus sisältää 326 kohdetta ja 22 aluetta maakun­nal­li­sesti merkit­tävää raken­nettua kulttuu­riym­pä­ristöä osoit­ta­valla merkin­nällä (ma/km). Merkinnän alla on 95 uutta kohdetta ja kuusi uutta aluetta. Merkintä yhdis­te­tään voimassa olevan maakun­ta­kaavan vastaa­vaan merkintään.

Maakun­ta­liiton ehdok­kaat taidetoimikuntiin

Maakun­ta­hal­litus nimesi kokouk­sessa Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton ehdok­kaat valtion taide­toi­mi­kun­tiin ja Pohjois-Karjalan taide­toi­mi­kun­taan Taiteen edistä­mis­kes­kuksen (Taike) pyynnöstä.

Valtion taide­toi­mi­kun­tien ehdok­kaiksi nimet­tiin tekstii­li­tai­tei­lija Riitta Turunen; valotai­tei­lija Kari Kola; FM, kirjai­lija, festi­vaa­li­joh­taja Juri Mikael Nummelin; teatte­rin­joh­taja, teatte­ri­tai­teen maisteri Rauli Kataja­vuori; profes­sori, kotimainen kirjal­li­suus Risto Turunen; kuvatai­tei­lija YAMK, ympäristö- ja yhtei­sö­tai­tei­lija Tuija Hirvonen-Puhakka; musiikkipedagogi/muusikko, rytmi­musiikin lehtori Jari Lappa­lainen ja sello­tai­tei­lija, diplo­mi­sel­listi Jussi Makkonen.

Alueel­lisen taide­toi­mi­kunnan ehdok­kaiksi nimet­tiin kuvatai­teen maisteri, taide­graa­fikko, kuvatai­tei­lija, kuvit­taja ja designer Kaisa Jussila; kuvatai­tei­lija AMK Tuomas Ollikainen; tanssi­tai­tei­lija Petra Maria Mathilda Kauppila; näytte­lijä FIA, FM Kirsi Kärnä; kirjai­lija Matti Kettunen; musiik­ki­pe­da­gogi, muusikko, rytmi­musiikin lehtori Jari Lappa­lainen ja sello­tai­tei­lija, diplo­mi­sel­listi Jussi Makkonen.

Taide­toi­mi­kunnat ovat Taiken asian­tun­ti­jae­limiä ja ne päättävät apura­hoista ja palkinnoista.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus kokoontuu seuraavan kerran 20.6.

Lisätiedot: Hanna Huttunen, maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja, p. 040 067 3114, [email protected]; Markus Hirvonen, maakun­ta­joh­taja, p. 050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala; Jarno Turunen, yhteys­pääl­likkö, 0400 818 352, [email protected]; Timo Korka­lainen, aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö, p. 045 663 5376, [email protected]