Maakun­ta­joh­ta­jien kannan­otto: Lisää aikaa tutustua raken­ta­mis­lain aineistoihin

Kunnille, maakun­nille ja muille keskei­sille sidos­ryh­mille tulee antaa aikaa perehtyä raken­ta­mis­lain jatko­val­mis­telun aineis­toon ja mahdol­li­suus kirjal­lisen lausunnon antami­seen. Uusi raken­ta­mis­laki sekä muuttuva maankäyttö- ja raken­nus­laki muodos­tavat erittäin merkit­tävän lakiko­ko­nai­suuden, jolla on vaiku­tusta sekä kuntien perus­teh­tä­viin että talou­del­li­siin raameihin.

Esitys uudeksi raken­ta­mis­laiksi julkais­tiin iltapäi­vällä ma 11.4.2022. Samalla tiedo­tet­tiin, että asiasta järjes­te­tään kuule­minen vain kaksi päivää myöhemmin, iltapäi­vällä 13.4.2022.

Kuule­mis­ti­lai­suu­dessa kerrot­tiin, että palau­tetta voi toimittaa 22.4.2022 asti. Tietoa ei vielä tämän kannan­oton kirjoit­ta­misen hetkellä ole saata­villa julki­sesti. Näin ollen valtaosa osalli­sista ei tiedä, että vapaa­muo­toista palau­tetta voi vielä antaa.

Lakieh­dotus sisältää laajalla lausun­to­kier­rok­sella olleen kaavoitus- ja raken­ta­mis­la­kieh­do­tuksen raken­ta­misen pykälät, joita on muokattu lausun­to­kier­roksen palaut­teiden pohjalta. Raken­ta­mis­lailla kumot­tai­siin nykyisen maankäyttö- ja raken­nus­lain raken­ta­mista koskevat pykälät.

Maakun­ta­joh­tajat katsovat, että kaavoitus- ja raken­nus­la­kie­si­tyksen jakaminen kahdeksi erilli­seksi laiksi on merkit­tävä muutos, ja uusi lausun­to­kierros on tarpeen. Tämä on edellytys hyvälle säädös­val­mis­te­lulle ja osalli­suuden perus­vaa­ti­musten täytty­mi­selle lain valmis­te­lussa. Loppu­tu­loksen pitää perustua harkit­tuihin ratkai­suihin sekä riittä­vään vaiku­tusten arviointiin.

Lakival­mis­te­lussa ei nyt kuulla asian­mu­kai­sesti niitä tahoja, joihin se tulee suoraan vaikut­ta­maan. Merkit­tä­västi muuttu­nee­seen lakiluon­nok­seen ei ole tosia­sial­li­sesti mahdol­lista ottaa kantaa esite­tyllä menet­te­ly­ta­valla ja aikataululla.

Maakun­ta­joh­tajat muistut­tavat valtio­neu­voston 4.2.2016 antamasta periaa­te­pää­tök­sestä koskien säädös­val­mis­telun kuule­mis­oh­jetta. Ohjeen mukaan kuule­misen tavoit­teena on säädös­val­mis­telun avoimuus ja hyvä laatu. Kuule­minen parantaa luotta­musta demokraat­ti­seen päätök­sen­te­koon ja säädök­siin sekä edesauttaa normien noudattamista.

Kohtuut­toman nopealla aikatau­lulla järjes­tetty yleinen kuule­mis­ti­lai­suus ei ole riittävä tapa varmistaa sidos­ryh­mien osallis­tu­mista. Yli 400-sivuiseen aineis­toon pereh­ty­minen ja sen vaiku­tusten tunnis­ta­minen ei ole mahdol­lista tällai­sessa aikaik­ku­nassa. Vielä kaksi vuoro­kautta ennen kuule­mis­ti­lai­suutta sidos­ryh­millä ei ollut tietoa siitä, millainen on uusi raken­ta­mis­laki, miltä osin nykyinen maankäyttö- ja raken­nus­laki muuttuu, millä sisäl­löllä olevat asetukset tulevat liitty­mään lakiko­ko­nai­suu­teen tai miten ne laadi­taan. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, että aineisto on toistai­seksi saata­villa ainoas­taan suomeksi, toisin kuin säädös­val­mis­telun kuule­mi­sopas ohjeistaa.

Suomen maakun­ta­joh­ta­jien puolesta,

Marko Korhonen

Pohjois-Savon liiton maakun­ta­joh­taja,
Suomen maakun­ta­joh­ta­jien puheenjohtaja