Pohjois-Karjala varautuu Ukrainan kriisin aiheut­ta­miin muutoksiin

Heinä­ve­dellä 21.3. kokoon­tunut Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus hyväksyi Pohjois-Karjalan vaikut­ta­misen kärjet 2023 ‑asiakirjan. Siihen on koottu maakunnan kärki­hank­keet, joiden toteut­ta­minen edellyttää valtion rahoi­tusta ja Pohjois-Karjalan ulkopuo­lella tehtäviä päätöksiä. Julkaisu ohjaa maakunnan eduna­ja­mista ja sen pohjalta pyritään vaikut­ta­maan valtion ensi vuoden talousarvioon.

Vaikut­ta­misen kärjet 2023 sisältää 12 kärki­han­ketta, 11 liiken­teen hanketta ja 76 hanke-esitystä. Pohjois-Karjala hakee rahoi­tusta osaamisen ja tutki­muksen vahvis­ta­mi­seen, matkailun ja tapah­tu­mien kehit­tä­mi­seen, vihreään siirty­mään sekä tulevai­suuden palve­luiden ja raken­teiden luomi­seen. Saavu­tet­ta­vuu­dessa pääpaino on lento- ja raideliikenteessä.

Viime vuonna maakun­nassa toteutui monta koulu­tuksen kärki­han­ketta, joten koulu­tuk­seen liittyviä tavoit­teita on nyt vähemmän. Uutena ovat mm. tuuli­voiman kompen­saa­tio­malli ja Joensuu ‑Kontiomäki-rataosuuden sähköis­tä­minen. Asiakirja piti kirjoittaa osin uudel­leen, koska maakunnan toimin­taym­pä­ristö muuttui nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

- Vaiku­tukset ovat vakavia ja edellyt­tävät valtio­val­lalta nopeita toimia niin huolto­var­muu­teen, turval­li­suu­teen kuin rajamaa­kun­tien kehity­se­del­ly­tyk­siin. Kun samaan aikaan elämme edelleen poikkeuk­sel­lista korona­pan­de­mian aikaa, tarvi­taan maan halli­tuk­selta kasvuun kannus­ta­mista ja vaikut­tavia toimen­pi­teitä, asiakir­jassa todetaan.

Kyseessä on ennen kaikkea inhimil­linen kriisi. Maakun­ta­liitto osoittaa tukea Ukrai­nalle lahjoit­ta­malla 3 000 euroa sodan kaikkein haavoit­tu­vam­pien uhrien eli lapsien autta­mi­seksi. Ukrai­nassa tuki kanavoi­daan Unicefin kautta.

Vaikut­ta­misen kärjet 2023 löytyy osoit­teesta http://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/PKMKL/kokous/202248–10-6379.PDF.

Huolto­var­muus huomioon JTF-suunnitelmassa, metsä­lin­jauk­sissa ja 1. vaihekaavassa

Ukrainan tilan­teesta johtuen huolto­var­muu­teen on kiinni­tetty tarkemmin huomiota myös Pohjois-Karjalan alueel­lisen oikeu­den­mu­kaisen siirtymän suunni­tel­massa (JTF), maakunnan linjauk­sissa EU:n metsien käyttöön vaikut­ta­vaan politiik­kaan sekä maakun­ta­kaava 2040:n ensim­mäisen vaihe­kaavan viimeistelyssä.

Pohjois-Karjalan JTF-suunnitelma toimi­tet­tiin työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riöön 16.3. Siihen tehtiin muutoksia Ukrainan sodan takia, muun muassa turpeen energia­käyttöä halutaan jatkaa pidem­pään kuin alun perin suunni­tel­tiin. Nyt nähdään, että energia­käyttöä voisi olla vielä 2030-luvun alussa. Myös hakkeen varas­toin­tiin liitty­vien bioter­mi­naa­lien (6 kpl) raken­ta­mi­seen halutaan käyttää EU-tukea.

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi Pohjois-Karjalan periaat­teet EU:n metsien käyttöön vaikut­ta­vaan politiik­kaan runsaan keskus­telun jälkeen. Vihreiden Anniina Kontio­korpi teki muutos­esi­tyksiä, mutta ne eivät saaneet kanna­tusta. Kontio­korpi jätti päätök­seen eriävän mieli­pi­teen. Asia koskee sitä, että EU:ssa on valmis­te­lussa iso joukko säädöksiä, jotka vaikut­tavat metsien käyttöön ja jotka toteu­tues­saan siirtävät merkit­tä­vissä määrin päätök­sen­teon jäsen­mailta EU:lle. Lisäksi Venäjän Ukrai­naan kohdis­tuvat sotatoimet ja siitä johtuva kansain­vä­linen tilanne vaikut­tavat huolto­var­muu­teen, energiao­ma­va­rai­suus­ta­voit­tee­seen ja edelleen metsien käyttöön. Maakun­ta­liiton kantana onkin, että metsien käyttöön liittyvä päätös­valta ja ohjaus tulee säilyttää jäsen­val­tioilla eikä EU-säädöksillä tule luoda uusia hallin­nol­lisia järjes­telmiä ja suunnit­te­lu­me­ka­nis­meja. Muun muassa puun käytön korvaus­vai­ku­tuksen koros­ta­minen fossii­listen raaka-aineiden korvaa­jana ja syrjäyt­tä­jänä pysyvästi on tärkeää.

Maakun­ta­hal­litus päätti asettaa vaihe­kaavan ehdotuksen julki­sesti nähtä­ville 28.3. ja 29.4.2022 väliselle ajalle. Nähtä­ville asetet­tavaa maankäyt­tö­rat­kaisua ei muutettu kaavan lausun­to­vai­heen jälkeen.

Halli­tuksen kokousta isännöi­nyttä Heinä­veden kuntaa koskettaa puoles­taan maakun­ta­kaavan 2. vaihe, jonka osallistumis- ja arvioin­ti­suun­ni­telman maakun­ta­hal­litus päätti asettaa julki­sesti nähtä­ville 28.3. ja 29.4.2022 väliselle ajalle. Kaavan tavoit­teena on sovittaa ja liittää Etelä-Savon maakun­ta­kaava Heinä­veden kunnan osalta Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaa­vaan, yhtenäistää maakun­ta­kaa­va­mer­kinnät sekä tarkas­tella Heinä­veden maankäytön tavoi­te­tilaa vuoteen 2040. Maakun­ta­lii­tossa kaavassa nähdään tärkeänä tarkas­telu osuudella Heinävesi–Outokumpu–Polvijärvi–Ahmovaara–Koli, jolla on yhteys liiken­teen kehit­tä­mis­käy­tä­viin eli “kuutos­käy­tä­vään” ja “ysikäy­tä­vään”.

Heinä­ve­delle tärkeistä asioista tullut myös Pohjois-Karjalan asioita

Valamon luosta­rissa pidetyssä kokouk­sessa maakun­ta­hal­litus sai Heinä­veden kunnan kuulu­miset kunnan­joh­taja Maarika Kasoselta. Heinä­vesi liittyi Pohjois-Karjalaan vuoden 2021 alussa.

- Pohjois-Karjalassa tehdään laajaa yhteis­työtä monessa asiassa, ja Heinä­veden kunta on otettu erittäin lämpi­mästi mukaan maakun­taan. Meille tärkeät asiat, kuten matkailu, ortodok­si­suus ja puhdas luonto ovat myös maakunnan yhteisiä vahvuuksia, joita noste­taan hyvin esille. Erittäin upea asia onkin, että Heinä­veden Palokin vaellus­ka­laeste Juojärven reitillä ja Palokin koskien palaut­ta­minen vaellus­ka­lojen kutu- ja poikas­tuo­tan­toa­lueiksi ovat maakunnan uusia kehit­tä­mis­koh­teita, Kasonen sanoi.

Asialis­talla oli myös maakun­ta­liiton lausunto työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riölle kaivos­lain muutta­mi­sesta. Uusi kaivos­laki lisää merkit­tä­västi kuntien päätös­valtaa edellyt­täen kaivos­toi­minnan alueiden yleis- tai asema­kaa­voi­tusta, mikä vaatii myös kunnilta työtä ja osaamista. Maakun­ta­kaava voikin tukea jatkossa kunta­kaa­voi­tusta esimer­kiksi osoit­ta­malla maakun­nal­li­sesti merkit­täviä mineraa­li­po­ten­ti­aa­lisia alueita, joilla kaivos­toi­minta olisi mahdol­lista. Myös Heinä­ve­dellä on seurattu asiaa tarkasti.

- Kaivos­asiassa Heinä­veden kunta näkee tärkeäksi, että kunnan tulee voida päättää kaavoi­tuk­sel­laan merkit­tä­vistä maankäytön kysymyk­sistä alueel­laan. Kaivos­toi­min­taan liittyvä laaja ympäris­tö­vai­ku­tusten tarkas­telu huomioi myös sijain­ti­kuntaa laajemman näkökulman. Ratkai­sujen keskiössä olisi kunta, jonka alueelle kaivos sijoittuu, Kasonen totesi.

Vuoden 2027 ampuma­hiihdon MM-isännyyttä haetaan Kontiolahteen

Maakun­ta­liitto on valmis­tellut Kontio­lahden Urhei­lijat ry:n, Suomen ampuma­hiih­to­liiton, Kontion­loikka Oy:n, Kontio­lahden kunnan ja Joensuun kaupungin kanssa maail­man­mes­ta­ruus­ki­sojen hakemista Kontio­lah­teen ja Joensuun seudulle vuodelle 2027. Maakun­ta­hal­litus päätti hyväksyä osaltaan yhteis­työ­so­pi­muksen Kontio­lahden kansain­vä­listen ampuma­hiih­to­kil­pai­lujen hakemi­seksi, järjes­tä­mi­seksi ja olosuh­teiden kehit­tä­mi­seksi. Maakun­ta­liiton roolina on tukea omien kanaviensa kautta tapah­tu­mien ja olosuh­teiden kehit­tä­mistä, hakupro­ses­seja, alueen saavu­tet­ta­vuutta sekä markkinointia.

Maakun­ta­hal­litus päätti myös myöntää Maail­man­mes­ta­ruus­kisat Kontio­lah­delle 2027 ‑hankkeelle AKKE-määrärahaa 65,3 prosenttia kokonais­kus­tan­nuk­sista, enintään 65 000 euroa. Rahoi­tusta hakivat Kontion­loikka Oy ja Kontio­lahden Urhei­lijat ry.

Kulttuurin ja luovien alojen toimen­pi­deoh­jelman laati­minen alkaa

Maakun­ta­hal­litus päätti käynnistää Pohjois-Karjalan kulttuurin ja luovien alojen toimen­pi­deoh­jelman laati­misen ja hyväksyi sen työoh­jelman. Proses­sissa pyritään löytä­mään mahdol­li­simman konkreet­tisia tavoit­teita kulttuurin ja luovien elinvoi­mai­suuden edistä­mi­seksi. Toimen­pi­deoh­jelma on maakun­nal­linen tahdo­nil­maus yhtei­sistä kehit­tä­mis­koh­teista vuosille 2022–2025. Ohjelma laadi­taan kuluvan vuoden aikana.

Maakun­ta­hal­litus kokoontuu seuraavan kerran 25.4.

Lisätiedot: Hanna Huttunen, maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja, 040 067 3114, [email protected], Markus Hirvonen, maakun­ta­joh­taja, 050 357 7739. markus.hirvonen@pohjois-karjala, Jarno Turunen, yhteys­pääl­likkö (vaikut­ta­misen kärjet MM-kisat), 0400 818 352, [email protected], Risto Poutiainen, kehit­tä­mis­joh­taja (JTF, metsä­lin­jaukset), 040 546 9649, [email protected], Timo Korka­lainen, aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö (kaavat, kaivos­laki), 045 663 5376, [email protected], Hannele Autti, kulttuu­ri­asian­tun­tija (kulttuuri ja luovat alat), 050 439 8104, [email protected]