Blogi

Tuhansien haukien maakunta

Kiinnostus Suomea ja sen luontoa kohtaan on valtavan suuressa kasvussa erilaisten poikkeustilojen seuratessa toisiaan. Yksi vahvasti kasvava matkailun ala on kalastus.

Tutkimusten mukaan 18 prosenttia kaikista matkailijoista on kiinnostunut kalastuksesta, mikä tarkoittaa hurjaa potentiaalia. Meidän on siis tiedettävä, mitä kalastukselta halutaan ja mikä jarruttaa kalastusmatkailun kasvua.

Matkailijoiden mukaan tärkeimpiä kalastuspaikan valinnan kriteerejä ovat hieno ympäristö, saalisvarmuus, oma rauha sekä mahdollisuudet isoihin kaloihin. Kalastajat haluaisivat pyytää esimerkiksi enemmän suurkuhaa, -haukea tai -ahventa. Näiden meille hyvin tavallisten kalojen perässä matkustetaan huomattavan paljon eri puolille maailmaa.

Minulle oli yllätys, että kalastuksesta kiinnostuneiden mielestä Suomesta ei suurkalapaikkoja löydy riittävästi ja suomalaisetkin matkustavat suurhaukien perässä maailmalle. Onko kyse siitä, ettei isoja kaloja ole, vai siitä, ettei niiden sijaintia tiedetä?

Kalastus kiinnostaa matkailijoita, mutta kalapaikkojen tuntemusta on vain harvalla. Lisäksi tavallisella turistilla ei ole omaa venettä ja sopivia kalastusvälineitä. Juuri tähän tarvitsemme suuren joukon kalastusalan yrittäjiä.

Hyvät puitteet ja hienot kalavedet eivät valitettavasti kalastusmatkailun kehittämisessä riitä, vaan Pohjois-Karjala ja Suomi tarvitsee suuren määrän kalastuskokemuksia tarjoavia palveluntuottajia jo olemassa olevien lisäksi.

Keskeinen haaste matkailun kehittämisessä on lupakäytäntöjen hankaluus. Yhdellä vavalla saa kalastaa ostettuaan kalastuskortin, mutta usealla vavalla tai pyydyksillä kalastamiseen tarvitaan jo kalatalousalueen lupa. Suomessa on 118 kalatalousaluetta.

Ja mikäli näissä yhtenäisiä kalastuslupa-alueita ei ole saatu sovittua, yhtenäinen järvi voi pilkkoutua osakaskunnittain erillisten kalastuslupa-alueiden mosaiikiksi.

Lisäksi lupia myydään hyvin erilaisilla käytännöillä. Jossain voit maksaa tilille, jossain soitat yksityishenkilölle ja ostat häneltä luvan käteisellä ja jostain saat ostettua luvan huolto-asemalta. Miten tämän kokee matkailemaan tuleva kalastusturisti Keski-Euroopasta?

Merkittävä kehitysaskel olisi, jos Suomeen luotaisiin matkapuhelinsovellus, jolla voit oman sijaintisi perusteella ostaa luvan mobiilisti mihin tahansa.

Kannattaako kalastusmatkailua kehittää?

Tanskassa toimijat ovat laskeneet kalastusmatkailun hyötyä paikallisille yhteisöille. Hauen vapakalastus tuottaa Tanskalle noin 170 euron tulot jokaista saaliskiloa kohden. Meritaimenen osalla luku on 350 euroa kilolta, ja suurimmalla joella Gudenålla vapakalastajan saaman lohen taloudellinen arvo on lähes 900 euroa.

Tämä edellyttää sujuvia käytäntöjä ja hyviä tuotteita. Laadukkaasti toteutettuna kalastus on suuren luokan liiketoimintaa, jota kannattaa kestävästi kehittää.

Markus Hirvonen
Markus Hirvonen
maakuntajohtaja

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Sanomalehti Karjalaisen Kolumnivieras-palstalla 6.5.2022.