Barents-yhteistyö uuteen aikaan Pohjois-Karjalan puheenjohtajuuskaudella

Barentsin euroark­tisen neuvoston puheen­joh­tamaa Suomi jatkaa yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja EU:n kanssa kautensa toimeen­panoa ilman Venäjää.

Yhteistyö Venäjän kanssa myös Barentsin osalta on jäädy­tetty Venäjän Ukrai­naan kohdis­taman hyökkäyksen seurauk­sena. Suomen puheen­joh­ta­juuden painopis­teinä säilyvät kestävä kehitys, ihmisten väliset kontaktit sekä liikenne ja logistiikka.

Pohjois-Karjalan maakunnan vuoro on toimia Barentsin alueel­lisen yhteis­työn puheen­joh­ta­jana vuosina 2023–25, mutta Venäjää koskevan yhteis­työn jäädyt­tä­mi­sestä johtuen maakun­tayh­teis­työn käytännön toteut­ta­minen on jo nyt siirtynyt Venäjän Nenet­sialta Pohjois-Karjalalle.

Joensuussa 10. ja 11. elokuuta vierail­leen suurlä­het­tiläs Jari Vilénin mukaan Suomen puheen­joh­ta­juuden ja Pohjois-Karjalan aikais­tetun puheen­joh­ta­ja­kauden keskei­simpiä tavoit­teita on valmis­tella Barentsin vihreän siirtymän strategia. Lisäksi Pohjois-Karjala on avaina­se­massa siinä, miten yhteis­työtä ryhdy­tään käytän­nössä toteut­ta­maan ilman Venäjää.

- Nyt lähde­tään ensin aluetason ja alueiden erityis­piir­teiden ja ‑tarpeiden kautta. Tavoit­teena on saada strategia valmiiksi keväällä 2023 ja sen toteut­ta­minen tapah­tuisi sitten tulevina vuosina. Pohjois­kar­ja­laiset ovat myös todella keskei­sessä asemassa siinä, millaista Barentsin yhteis­työn sisältö on tulevai­suu­dessa, jossa Venäjä ei näillä näkymin ole mukana, Vilén kertoi.

Sota Ukrai­nassa vaikuttaa erityisen paljon Pohjois-Karjalan talou­teen niin viennin kuin matkailun kautta. Venäjän osuus pohjois­kar­ja­lais­yri­tysten viennistä on ollut noin sadan miljoonan euron eli 8–10 prosentin luokkaa, kun koko maassa se on ollut 5 prosenttia.

Suurlä­het­tiläs Vilén totesikin, että maakunnan on suunnat­tava katseet länteen.

- Entinen yhteistyö Venäjän kanssa ei toden­nä­köi­sesti tule palaa­maan. On täysin avoinna, milloin ja millai­seen yhteis­työhön voidaan palata. Seuraavan kahden vuoden aikana on tärkeää luoda yhteydet länteen ja rakentaa uudet tavat toimia.

Vilén ennakoi, että Barents-yhteistyö tiivistyy tulevai­suu­dessa Euroopan unionin, Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin väliseksi toimin­naksi. Hän kutsuu tulevaa Barentsin yhteis­työtä ”pohjois­maisen yhteis­työn pohjoi­sim­maksi ulottu­vuu­deksi”, jonka erityis­piir­teitä ovat harva asutus, saavu­tet­ta­vuuden haasteet ja valtavat inves­toin­ti­po­ten­ti­aalit. Tähän vaikuttaa vääjää­mättä myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, vaikka Barents-yhteistyössä ei olekaan kyse turvallisuuspolitiikasta.

- Arvioiden mukaan Euroopan pohjoi­sim­pien alueiden inves­toin­ti­po­ten­ti­aali on 178 miljardia euroa ja se keskittyy vihreään siirty­mään, kuten akkumi­ne­raa­leihin, metal­liin, vetyyn ja tuuli­voi­maan. Pohjois-Karjalan tehtä­vänä on etsiä niitä reittejä, joilla maakunnan yritykset pääsevät mukaan näihin hankkei­siin. Huolto­var­muus on varmasti yksi tärkeä painopiste. Kaikki lähtee osaami­sesta, ja Karelia-ammattikorkeakoulu yksi esimerkki toimi­jasta, jossa kehite­tään tulevai­suuden ratkai­suja käytännönläheisesti.

Kuluvana ja ensi vuonna Pohjois-Karjalassa järjes­te­tään alueiden maaher­rojen ja maakun­ta­joh­ta­jien kokouksia sekä Barentsin temaat­tisten työryh­mien kokouksia. Puheen­joh­ta­juus huipentuu Barentsin alueen ulkomi­nis­te­reiden kokoon­tu­mi­seen Joensuussa lokakuussa 2023.

Lisätiedot: suurlä­het­tiläs Jari Vilén, Barents ja pohjoinen ulottu­vuus, p. 050 529 63 21, [email protected], maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], yhteys­pääl­likkö Timo Leinonen, p. 050 463 1424,  [email protected], alueke­hi­tys­asian­tun­tija Tiina Moisala, 040 702 1575, [email protected]