Tiedotteet

Barents-yhteistyö uuteen aikaan Pohjois-Karjalan puheenjohtajuuskaudella

Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtamaa Suomi jatkaa yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja EU:n kanssa kautensa toimeenpanoa ilman Venäjää.

Yhteistyö Venäjän kanssa myös Barentsin osalta on jäädytetty Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena. Suomen puheenjohtajuuden painopisteinä säilyvät kestävä kehitys, ihmisten väliset kontaktit sekä liikenne ja logistiikka.

Pohjois-Karjalan maakunnan vuoro on toimia Barentsin alueellisen yhteistyön puheenjohtajana vuosina 2023–25, mutta Venäjää koskevan yhteistyön jäädyttämisestä johtuen maakuntayhteistyön käytännön toteuttaminen on jo nyt siirtynyt Venäjän Nenetsialta Pohjois-Karjalalle.

Joensuussa 10. ja 11. elokuuta vierailleen suurlähettiläs Jari Vilénin mukaan Suomen puheenjohtajuuden ja Pohjois-Karjalan aikaistetun puheenjohtajakauden keskeisimpiä tavoitteita on valmistella Barentsin vihreän siirtymän strategia. Lisäksi Pohjois-Karjala on avainasemassa siinä, miten yhteistyötä ryhdytään käytännössä toteuttamaan ilman Venäjää.

– Nyt lähdetään ensin aluetason ja alueiden erityispiirteiden ja -tarpeiden kautta. Tavoitteena on saada strategia valmiiksi keväällä 2023 ja sen toteuttaminen tapahtuisi sitten tulevina vuosina. Pohjoiskarjalaiset ovat myös todella keskeisessä asemassa siinä, millaista Barentsin yhteistyön sisältö on tulevaisuudessa, jossa Venäjä ei näillä näkymin ole mukana, Vilén kertoi.

Sota Ukrainassa vaikuttaa erityisen paljon Pohjois-Karjalan talouteen niin viennin kuin matkailun kautta. Venäjän osuus pohjoiskarjalaisyritysten viennistä on ollut noin sadan miljoonan euron eli 8–10 prosentin luokkaa, kun koko maassa se on ollut 5 prosenttia.

Suurlähettiläs Vilén totesikin, että maakunnan on suunnattava katseet länteen.

– Entinen yhteistyö Venäjän kanssa ei todennäköisesti tule palaamaan. On täysin avoinna, milloin ja millaiseen yhteistyöhön voidaan palata. Seuraavan kahden vuoden aikana on tärkeää luoda yhteydet länteen ja rakentaa uudet tavat toimia.

Vilén ennakoi, että Barents-yhteistyö tiivistyy tulevaisuudessa Euroopan unionin, Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin väliseksi toiminnaksi. Hän kutsuu tulevaa Barentsin yhteistyötä ”pohjoismaisen yhteistyön pohjoisimmaksi ulottuvuudeksi”, jonka erityispiirteitä ovat harva asutus, saavutettavuuden haasteet ja valtavat investointipotentiaalit. Tähän vaikuttaa vääjäämättä myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys, vaikka Barents-yhteistyössä ei olekaan kyse turvallisuuspolitiikasta.

– Arvioiden mukaan Euroopan pohjoisimpien alueiden investointipotentiaali on 178 miljardia euroa ja se keskittyy vihreään siirtymään, kuten akkumineraaleihin, metalliin, vetyyn ja tuulivoimaan. Pohjois-Karjalan tehtävänä on etsiä niitä reittejä, joilla maakunnan yritykset pääsevät mukaan näihin hankkeisiin. Huoltovarmuus on varmasti yksi tärkeä painopiste. Kaikki lähtee osaamisesta, ja Karelia-ammattikorkeakoulu yksi esimerkki toimijasta, jossa kehitetään tulevaisuuden ratkaisuja käytännönläheisesti.

Kuluvana ja ensi vuonna Pohjois-Karjalassa järjestetään alueiden maaherrojen ja maakuntajohtajien kokouksia sekä Barentsin temaattisten työryhmien kokouksia. Puheenjohtajuus huipentuu Barentsin alueen ulkoministereiden kokoontumiseen Joensuussa lokakuussa 2023.

Lisätiedot: suurlähettiläs Jari Vilén, Barents ja pohjoinen ulottuvuus, p. 050 529 63 21, jari.vilen@formin.fi, maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala.fi, yhteyspäällikkö Timo Leinonen, p. 050 463 1424,  timo.leinonen@pohjois-karjala.fi, aluekehitysasiantuntija Tiina Moisala, 040 702 1575, tiina.moisala@pohjois-karjala.fi