Tiedot­teet

Aurin­ko­puistot raken­net­tava jo valmiiksi puutto­mille alueille

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto esittää, että maakunnan metsäisiä alueita ei muutet­taisi aurin­ko­puis­toiksi. Aurin­ko­puistot tulisi sijoittaa ensisi­jai­sesti jo raken­net­tujen alueiden yhtey­teen, puutto­mille alueille tai jouto­maille lähelle olemassa olevia energiansiirtoverkkoja.

Maakun­ta­liiton kannan­otto aurin­ko­puis­tojen perus­ta­mi­sesta käsitel­tiin maakun­ta­hal­li­tuk­sessa 21.11. Kannan­oton taustalla on aurin­koe­ner­gian herät­tämä suuri kiinnostus maakun­nassa, terve­tul­leita inves­toin­teja on tulossa esimer­kiksi Joensuuhun ja Tohma­jär­velle. Toisaalta myös hyvin kasva­vista metsä­alueista on tehty ostotar­jouksia aurin­ko­puis­toja varten.

Maakun­ta­liitto on käynnis­tä­mässä ulkopuo­lista asian­tun­ti­ja­sel­vi­tystä, jossa tutki­taan aurin­ko­puis­tojen vaikutus hiili­ta­see­seen ja ‑talou­teen sekä luonnon monimuo­toi­suu­teen, jos tiedossa on merkit­tävää maankäytön muuttu­mista. Selvi­tyk­sessä haetaan myös aurin­koe­ner­gian tuotan­toon sovel­tuvia alueita. Maakun­ta­liitto antaa tarkempia toimin­ta­suo­si­tuksia selvi­tyksen valmistuttua.

Kanna­no­tossa esite­tään myös, että Fingrid käynnis­täisi välit­tö­mästi suunnit­telun ja tarkemmat keskus­telut uuden itäisen kanta­verk­ko­yh­teyden luomi­seksi Kainuusta Pohjois-Karjalaan (Nurmes – Lieksa – Uimaharju – Kontio­lahti – Joensuu – Kitee) ja edelleen Etelä-Karjalaan. Uusi yhteys palve­lisi muun muassa valta­kunnan verkon tarpeita, itäisen Suomen teolli­suuden inves­toin­ti­hank­keita ja vihreän energian hyödyntämistä.

Keretin kaivos­torni säily­tet­tävä Outokummun maamerkkinä

FinnCo­balt Oy on esittänyt omista­miensa Keretin kaivos­tornin ja sen yhtey­dessä olevien kahden siilon suoje­lu­pää­töksen purkua Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Yritys perus­telee esitys­tään tornin huonolla kunnolla ja sen aiheut­ta­malla turval­li­suus­ris­killä alueelle suunni­tel­lulle kaivos­toi­min­nalle. Tornin korjaa­minen maksaisi 2,4 miljoonaa euroa.

Maakun­ta­hal­litus päätti vastata ELY:n lausun­to­pyyn­töön, että kyseessä on maakun­nal­li­sesti merkit­tävä raken­nettu kulttuu­riym­pä­ristö ja Outokummun kaupungin maamerkki, jonka säilyt­tä­misen maakun­ta­liitto näkee tärkeäksi. Varsinkin kaivos­tornin tulee jäädä maamer­kiksi myös Hauta­lammen kaivos­hank­keen toteu­tuessa. Raken­nusten ylläpi­dosta aiheu­tuvat kustan­nukset tulisi kohdistaa valtiolle.

Vuonna 1954 avattu, 96 metriä korkea Keretin torni on Pohjois-Karjalan korkein rakennus ja edelleen yksi Euroopan korkeim­mista kaivostorneista.

Purnu­lahden asema­kaava mahdol­listaa Kolin pitkä­jän­teisen kehittämisen

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi myös lausunnon Kolin Purnu­lahden asema­kaavan ehdotuk­sesta. Kaavatyö on aloitettu Lieksan kaupungin tarpeesta osoittaa Kolin kylän lähei­syy­teen muun muassa matkai­lu­ra­ken­ta­mista. Maakun­ta­liiton mukaan Purnu­lahden kaava on hyvää jatkumoa sekä Kolin keskusta-alueen että asuntoa­lueen asema­kaa­voi­tuk­selle Pielisen rannassa. Kaavaeh­do­tuk­sessa on huomioitu hyvin muun muassa raken­ta­misen maise­ma­vai­ku­tuksia Pielisen suunnalta katsot­tuna. Maakun­ta­liitto pitää kaavoi­tusta merkit­tä­vänä mahdol­lis­ta­vana tekijänä Kolin pitkä­jän­tei­sessä kehittämisessä

Maakun­ta­hal­litus kokoontuu seuraavan kerran 19.12. Maakun­ta­val­tuusto kokoontuu 28.11.

Lisätiedot: maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Huttunen, p. 0400 673 114, hanna.huttunen@eduskunta.fi, maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala