Kansain­vä­linen RUSTIK-hanke edistää kestävän kehityksen siirtymää myös Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto ja Itä-Suomen yliopisto ovat mukana nelivuo­ti­sessa RUSTIK-hankkeessa, jossa etsitään keinoja maaseu­tua­lueiden kestävän kehityksen siirtymän edistä­mi­seksi. Hankkeessa pyritään tarjoa­maan maaseudun päättä­jille ja toimi­joille välineitä, joilla ne voivat suunni­tella siirtymää tukevaa politiikkaa, strate­gioita ja aloit­teita entistä paremmin.

– Maakun­taoh­jelman visiossa Pohjois-Karjala on kestä­västi kasvava ja älykkäästi sopeu­tuva ja siinä tunnis­te­taan maakunnan kehit­tä­misen haasteet. RUSTIK-hankkeessa saamme vertai­lu­tietoa muista saman­kal­tai­sista alueista Euroo­passa. Hankkeen tulok­sina odotamme uusia toimin­ta­mal­leja ja uutta ymmär­rystä alueemme kehit­tä­mi­seen entis­täkin elinvoi­mai­sem­maksi, kertoo alueke­hi­tys­joh­taja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

RUSTIK-hankkeessa lähtö­koh­tana on, että maaseu­tua­lueet eivät ole ainoas­taan passii­visia sopeu­tujia erilai­siin ulkoi­siin talou­del­li­siin ja poliit­ti­siin muutok­siin nähden.

– Euroop­pa­lainen maaseutu muuttuu aiempaa monimuo­toi­sem­maksi, mikä ei merkitse ainoas­taan haasteita vaan myös muuttuvia mahdol­li­suuksia. Keskei­sessä asemassa tässä mielessä on erilais­tu­mis­pro­sessin ymmär­tä­minen ja havain­nol­lis­ta­minen, jotta kyetään paremmin hyödyn­tä­mään Euroopan unionin aluepo­li­tiikan ja maaseu­tu­po­li­tiikan toimin­ta­kenttää, toteaa tutki­mus­joh­taja Petri Kahila.

RUSTIK-hanketta (Rural Sustai­na­bi­lity Transi­tions through Integra­tion of Knowledge for improved policy processes) rahoittaa Horisontti Eurooppa ‑ohjelma. Siinä tutki­taan kestävän kehityksen edellyt­tämiä sopeu­tu­mis­vaa­ti­muksia sekä kehite­tään maaseu­tu­po­li­tiikan päätök­sen­tekoa, jotta maaseu­tua­lueiden eri toimin­toja ja ominai­suuksia sekä niiden mahdol­li­suuksia ja haasteita voitai­siin ymmärtää paremmin. Hankkeessa pureu­du­taan erityi­sesti yhteis­kun­taan, talou­teen, ympäris­töön ja digita­li­saa­tioon liitty­viin muutoksiin.

Pilot­tia­lueet ovat hankkeessa keskei­sessä roolissa maaseudun monimuo­toi­suutta ja muutosta koske­vien näkemysten muodos­ta­mi­sessa. Pohjois-Karjala on yksi 14 pilot­tia­lu­eesta kymme­nessä Euroopan maassa. Pilot­tia­lueille luodaan Living Labs ‑innovaa­tio­eko­sys­tee­mejä, joissa testa­taan uusia tiedon­ke­ruu­me­ne­telmiä sekä yhdis­te­tään uutta dataa olemassa oleviin tieto­läh­tei­siin luoden uusia indikaat­to­reita kestävän siirtymän tueksi.  Hankkeessa keski­ty­tään myös tiedon integroin­tiin ja viesti­mi­seen, jotta ajankoh­tainen tieto on maaseudun päättä­jien ja toimi­joiden käytet­tä­vissä. Hankkeen tavoit­teena on myös parantaa vaiku­tusten arviointia maaseutualueilla.

Monitie­tei­sessä konsor­tiossa on mukana 31 organisaatiota

Pohjois-Karjalan pilot­tia­luetta hankkeessa edustaa Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto. Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tolla on keskeinen rooli maaseu­tua­lueiden sopeu­tu­mista ja uudis­tu­mista koskevan uuden tiedon tuotta­mi­sessa ja välit­tä­mi­sessä maakunnan sidos­ryh­mille. Muista pilot­tia­lueista on mukana niin paikal­lisia ja alueel­lisia julkis­hal­linnon toimi­joita, toimin­ta­ryhmiä, elinkei­noe­lämän yhdis­tyksiä kuin aluekehitysviranomaisiakin.

Hankkeessa on mukana kahdeksan yliopistoa ja neljä tutki­mus­lai­tosta, jotka tuovat hankkee­seen tieteel­listä asian­tun­te­musta maaseudun kehit­tä­mi­sestä, aluesuun­nit­te­lusta, politiikan proses­seista sekä kestä­västä kehityk­sestä. Itä-Suomen yliopis­tossa hankkeesta vastaa Karjalan tutkimuslaitos.

Hankkeessa on mukana kaksi euroop­pa­laista katto­jär­jestöä Euromon­tana ja Euroopan Leader-yhdistys ELARD. Katto­jär­jes­töillä on keskeinen rooli alueel­li­sessa vaikut­ta­mi­sessa sekä hankkeen tulosten viemi­sessä Euroopan unionin toimi­joille. Lisäksi hankkeessa on mukana tekno­lo­gioita tuottavia pk-yrityksiä sekä kansa­lais­jär­jes­töjä, jotka toimivat välit­tä­jänä yliopis­tojen ja pk-yritysten välillä. Kaiken kaikkiaan hankkee­seen osallistuu toimi­joita Saksasta, Itäval­lasta, Espan­jasta, Ranskasta, Suomesta, Italiasta, Slove­niasta, Serbiasta, Puolasta, Belgiasta, Bulga­riasta ja Iso-Britanniasta.

Lisätie­toja: projek­ti­pääl­likkö Aura Liski, puh. + 358 50 477 1544, aura.liski(at)pohjois-karjala.fi, tutki­ja­toh­tori Juha Halme, puh. +358 50 570 3754, juha.halme(at)uef.fi