Tiedot­teet

Itä- ja Pohjois-Suomi paljon varti­jana – maakunnat haluavat rakentaa koko Suomen turval­li­suutta ja elinvoimaa

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat yhdis­tä­neet voimansa vastauk­sena koko Suomen kohtaa­mille uusille uhkille muuttu­neessa turval­li­suus­ti­lan­teessa. Itä- ja Pohjois-Suomi kaipaa panos­tuksia liiken­nein­fraan ja kanta­verk­koon, mikä vauhdittaa muun muassa vihreän siirtymän investointeja.

Maakunnat ovat laati­neet yhteiset halli­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teet, joilla halutaan vaikuttaa koko itäisen ja pohjoisen ja erityi­sesti itärajan ja pohjoisten alueiden elinvoi­mai­suu­teen. Tavoit­teena on maakun­tien liiken­nein­fran paran­ta­minen ja EU-rahoituksen kohden­tu­minen oikeu­den­mu­kai­sesti. Vaarana on, että elinvoi­ma­tyhjiö idässä ja pohjoi­sessa ajaisi koko Suomen yhä suurem­pien turval­li­suus­haas­teiden eteen.

Etelä-Savon maakun­ta­joh­taja Pentti Mäkinen muistuttaa, että huolto­var­muus raken­ne­taan normaa­lio­loissa. Mäkisen mukaan inves­toinnit Itä- ja Pohjois-Suomeen lisäävät kansal­lista turval­li­suutta ja ovat osa kansain­vä­listä kriisinhallintaa.

– Meidän asiamme on koko Suomen asia. Olemme huolis­samme Suomen suunnasta ja koko maan turval­li­suu­desta, tiivistää Mäkinen. 

Myös 13.2. julkais­tuissa Itäisen Suomen kehit­tä­mis­vi­siossa todetaan, että turval­li­suus­po­liit­ti­sesta näkökul­masta alueke­hitys ei voi nojata ainoas­taan keskit­tä­mi­seen, vaan valtion alueel­lisen suvere­ni­teetin ylläpi­tä­minen vaatii myös hajauttamista.

EU-tason päätöksiä ja Suomen tekemiä sopimuksia on noudettava

Yhteistä Etelä-Savolle, Pohjois-Savolle, Pohjois-Karjalalle, Keski-Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuulle ja Lapille ovat muun muassa pitkät etäisyydet ja harva asutus.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat osa koko Suomen tulevai­suuden ratkai­suja. Alueella hyödyn­ne­tään luonnon­va­roja kestä­vällä tavalla ja luodaan uutta tekno­lo­giaa, tuotteita ja palve­luja koko maail­malle. Kun raken­ne­taan koko Suomen kestävää kehitystä, Itä- ja Pohjois-Suomen ääntä ei saa ohittaa.

Venäjän hyökkäys­sota Ukrai­nassa on vaikut­tanut koko Suomessa, mutta se on nostanut erityi­sesti Suomen itärajan turval­li­suuden strate­gi­sesti maanpuo­lus­tuksen keskiöön.

Samalla kun sodan vaiku­tukset näkyvät alueta­louk­sissa ja elinvoi­massa, on Itä- ja Pohjois-Suomi tuntenut nahois­saan vanhat vitsauk­sensa, väen vähene­misen ja julkisten inves­toin­tien painot­tu­misen Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Ukrainan sodan myötä erityi­sesti idässä yritys­toi­minta on kärsinyt, inves­toinnit odotut­tavat itseään ja huoli tulevasta on läsnä. Esimer­kiksi matkai­lualan osuus Itä- ja Pohjois-Suomessa on 40 prosenttia koko maan osuudesta. Venäläisten matkai­li­joiden voimakas vähene­minen vaikuttaa matkai­lu­yri­tysten inves­toin­teihin erityi­sesti Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Sodan seurauk­sena liiken­ne­virrat ovat muuttu­neet, minkä vuoksi tulevina vuosina tarvi­taan lisäpa­nos­tuksia huolto­var­muutta tukevaan liiken­nein­fraan.
Saimaan kanavan sulkeu­tu­misen myötä tavara­lii­kenne on siirtynyt kumipyö­rille ja raiteille, mikä on viimeis­tään paljas­tanut liiken­ne­väy­lien suuren korjaus­velan. Uudessa turval­li­suus­po­liit­ti­sessa tilan­teessa on huoleh­dit­tava myös Suomen kansain­vä­li­sistä yhteyk­sistä Pohjois-Suomen kautta.

Suomen omassa kansal­lisen rahoi­tuksen jaossa itä- ja Pohjois-Suomi on jäänyt nuole­maan näppe­jään. Vuoden 2021 tilaston mukaan Itä- ja Pohjois-Suomi saa alle 20 prosenttia Business Finlandin ja työ- ja elinkei­no­mi­nis­te­riön myöntä­mästä kansal­li­sesta rahoi­tuk­sesta. Prosent­ti­lu­vussa on huomioitu myös Finnveran lainat ja takaukset.

Itä- ja Pohjois-Suomi odottaa, että tuleva hallitus huolehtii harvaan asuttujen ja syrjäisten seutujen sekä raja-alueiden erityis­a­se­masta. EU-tason päätöksiä ja Suomen tekemiä sopimuksia on noudet­tava huomioiden alueiden kehity­serot. Edelleen on huomioi­tava ne reali­teetit, jotka pohjoinen ilmasto, pisin EU:n ulkoraja ja pitkät etäisyydet tuovat mukanaan.

Maakun­nilta viesti mepeille ja kansanedustajille

Itä- ja Pohjois-Suomen maakun­ta­liit­tojen edustajat, liittojen luotta­mus­hen­kilöt ja Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johto tapasivat europar­la­men­taa­rik­koja ja aluei­densa kansan­edus­tajia Helsin­gissä 23.2. Maakunnat kertoivat huolensa ja toivoivat niiden huomiointia niin kansal­li­sessa kuin EU-päätöksenteossa.

Paikalla tilai­suu­dessa olivat mepit Elsi Katainen (kesk.), Nils Torvalds (RKP)  ja Eero Heinä­luoma (sd.) sekä kansan­edus­tajat Katri Kulmuni (kesk.), Minna Reijonen (ps.) ja Markku Eestilä (kok.).

Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitys­joh­taja Päivi Keisanen nosti puheen­vuo­ros­saan esiin EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tiikan merki­tyksen Itä- ja Pohjois-Suomelle. Alueke­hi­tys­varat on Suomessa jaettu maakun­nille ohjel­ma­kauden 2021–2027 osalta. Keisanen korosti Itä- ja Pohjois-Suomen pitkä­jän­teistä kehit­tä­mistä muuttu­neessa geopo­liit­ti­sessa tilan­teessa ja tarvetta työrauhalle.

– Halli­tus­oh­jel­maan tarvi­taan kirjaus, joka turvaa alue- ja raken­ne­po­li­tiikan tulevai­suuden Itä- ja Pohjois-Suomessa myös 2028 alkavalla rahoituskaudella. 

Keski-Pohjanmaan maakun­ta­joh­taja Jyrki Kaiponen painotti vihreän siirtymän merki­tystä ja mahdollisuuksia:

– Kansal­li­sena tavoit­teena on nostaa Suomi maailman kärki­maaksi vety- ja kierto­ta­lou­dessa, päästöt­tö­missä energia­jär­jes­tel­missä ja muissa ilmasto- ja ympäris­tö­rat­kai­suissa. Itä- ja Pohjois-Suomi voi vauhdittaa ratkai­suja, joilla vähen­ne­tään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maail­massa. Vihreä siirtymä ja siihen liittyvät inves­toinnit edellyt­tävät uusiu­tuvan energian tuotantoa ja kanta­verkon vahvaa kehit­tä­mistä erityi­sesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen avasi muuttu­nutta geopo­liit­tista tilan­netta sekä Venäjän hyökkäyksen heijas­tus­vai­ku­tuksia ja uhkia talous­ke­hi­tyk­seen ja erityi­sesti itärajan maakun­nille.

– Suurimmat vaiku­tukset liittyvät logis­tiik­kaan. Saimaan kanavan sulkeu­tu­minen aiheutti merkit­tävän kriisin, kun elinkei­noe­lämä joutui nopealla aikatau­lulla etsimään uusia kulje­tus­reit­tejä. Samaan aikaan Karjalan ja Savon ratojen välitys­kyky ja vaunu­ka­luston määrä ei riitä vastaa­maan tarpee­seen.
Tarvit­ta­vien rekkojen määrä olisi kymmeniä tuhansia, joten kumipyö­rillä logis­tisia ongelmia ei voida ratkaista. Toiseksi maanpuo­lustus on noussut vahvasti alueke­hit­tä­misen agendalle. Koko maa asuttuna ‑periaate on saanut uuden perus­teen, kun elinvoi­mainen alue nähdään turval­li­suus­po­liit­ti­sena kysymyksenä.

Lisätiedot: Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakun­ta­joh­taja, p. 050 500 2584, [email protected], Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, Pohjois-Karjalan maakun­ta­joh­taja, [email protected]