Blogi
Totta vai tarua?
Digitaalisesta osallisuudesta on tulossa yhä tärkeämpää nyky-yhteiskunnassa, kun yhä useammat palvelut siirtyvät verkkoon. Pohjois-Karjalassa on pyritty yhteisesti varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on käytettävissään luotettavat laajakaistayhteydet ja digitaalinen tuki.
Laajakaistayhteyksien osalta Pohjois-Karjala on edistynyt merkittävästi viime vuosina. Viestintäviraston selvityksen mukaan vuonna 2020 99,2 prosentilla kotitalouksista Pohjois-Karjalassa oli laajakaistayhteys vähintään 100 Mbps:n latausnopeudella. Tämä on vaikuttava luku, etenkin kun otetaan huomioon alueen maaseutuluonne.
Työtä on kuitenkin edelleen sen varmistamiseksi, että kaikki kansalaiset voivat hyötyä näistä laajakaistayhteyksistä. Erityisesti yhteyksiä on parannettava syrjäisillä alueilla. Tämän vuoksi Suomen hallitus on käynnistänyt ohjelman, jolla rahoitetaan laajakaistaverkkojen rakentamista alueilla, joilla kaupalliset palveluntarjoajat eivät tällä hetkellä tarjoa palvelua.
Laajakaistan saatavuuden parantamisen lisäksi Pohjois-Karjala on keskittynyt myös kansalaisten digitaaliseen tukeen. Yksi esimerkki tästä on Kansalaisopisto, yhteisökoulutuskeskus, joka tarjoaa kursseja monipuolisista digitaalisista aiheista. Nämä kurssit on suunniteltu auttamaan kansalaisia kehittämään taitoja, joita he tarvitsevat hyödyntääkseen digitaalisia palveluita verkkopankista telelääketieteeseen.
Toinen tärkeä aloite Pohjois-Karjalassa on Digital Compass ‑hanke, jonka tavoitteena on edistää ikääntyneiden digitaalista lukutaitoa ja taitoja. Hanke tarjoaa koulutuskursseja, työpajoja ja muita resursseja, joiden avulla iäkkäät aikuiset pääsevät viihtymään digitaalitekniikan käytössä.
Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjala ottaa suuria harppauksia digitaalisen osallisuuden edistämisessä. Tarjoamalla luotettavia laajakaistayhteyksiä ja digitaalista tukea kansalaisille alue auttaa varmistamaan, että jokaisella on mahdollisuus osallistua täysipainoisesti digitaaliseen maailmaan.
Yllä oleva blogikirjoituksen on kirjoittanut ChatGPT-tekoäly, joka lanseerattiin marraskuussa. Pyysin tekoälyä kirjoittamaan blogikirjoituksen digitaalisesta osallisuudesta Pohjois-Karjalassa ja kertomaan alueen laajakaistayhteyksistä sekä kansalaisten digituesta. Alkuperäisen teksti oli englanniksi, jonka käänsin Google-kääntäjällä.
Osa tekstistä kuulostaa järkevältä ja oikealta, mutta seassa on myös täyttä huttua. Huomaatko missä? Viimeaikaisen tekoälyhypen lisäksi olisi hyvä miettiä myös tekoälyn generoiman tiedon oikeellisuutta. Maailmassa on jo tarpeeksi misinformaatiota ilman, että tekoäly tuuttaa sitä ilmoille tauotta.
Medialukutaito on entistä tärkeämpää. Jos koululainen kirjoittaa esseen tekoälyllä, mistä hän tietää, onko sen tieto oikeaa? Tekoälyn sääntely laahaa myös teknisen kehityksen perässä. Tekoälyn säädösehdotus on vasta käsittelyssä EU-tasolla.
Mitkä sitten ovat kirjoituksen virheet? Laajakaistan saatavuuden Pohjois-Karjalassa ChatGPT arvioi positiivisesti yläkanttiin. Esimerkiksi kiinteä laajakaista 100 Mbit/s on saatavilla 57 prosentilla kotilatalouksista.
Digital Compass taas tarkoittaa EU:n vuoteen 2030 ulottuvaa strategista digitalisaation edistämissuunnitelmaa, jonka pohjalta Suomi on laatinut oman kansallisen digikompassinsa.
Virheeksi voi katsoa myös sen, mitä ChatGPT ei osannut kertoa. Pohjois-Karjalassa on menossa useita digiosallisuutta edistäviä hankkeita, esimerkiksi Honkalampisäätiön Arki digittää ja Aspa-säätiön Digiloikkarit ‑hankkeet.
Kaiken kaikkiaan teksti on generoitu yleisellä tasolla, eikä se ole missään mielessä laadukas. Ihan hauska leikkikalu tuo ChatGPT-veikkonen on, mutta älykäs se ei vieläkään ole.
Vinkki: Netistä löytyy useita työkaluja, joilla voit tarkistaa, onko teksti mahdollisesti tekoälyn kirjoittamaa. Esim. https://contentatscale.ai/ai-content-detector/
Kirjoittaja on Digiosallisuus Pohjois-Karjalassa ‑hankkeen projektisuunnittelija.