Väylä­verkon inves­toin­ti­suun­ni­telmat pettymys itäisen Suomen maakunnille

Väylä­verkon inves­toin­tioh­jelman luonnos vuosille 2024–2031 on monelta osin pettymys itäiselle Suomelle. Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus hyväksyi kokouk­ses­saan Etelä-Savon maakun­ta­liiton, Kainuun liiton, Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton ja Pohjois-Savon liiton lausunnon inves­toin­tioh­jelman luonnoksesta.

Pohjois-Karjalalle ikävin yllätys oli luonnos­ver­siosta poistettu valtatie 9 paran­ta­minen Liperin Ylämyllyn kohdalla. Joensuun seudun kärki­hank­kei­siin kuuluvan kohteen suunnit­telu on jo pitkällä ja se on ollut jo aiemmin inves­toin­tioh­jel­massa. Noin 49 miljoonan euron hankkeen tarkoi­tuk­sena on parantaa vilkkaan ristey­sa­lueen turval­li­suutta erita­so­liit­ty­mällä ja nelikais­tai­sella tien jatkeella. Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kainuu esittävät, että kohde palau­te­taan inves­toin­tioh­jel­maan takaisin.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus päätti antaa myös erillisen kannan­oton Ylämyllyn palaut­ta­mi­sesta investointiohjelmaan.

Myös Itä-Suomen ratayh­teyk­siin luonnos lupaa pientä tai olema­tonta panos­tusta. Karjalan rataan (Imatra–Joensuu) ja Savon rataan (Kouvola–Kuopio) esite­tään yhteensä vaati­mat­tomat 72 miljoonaa euroa, joista 60 miljoonaa kohden­tuisi Karjalan rataan. Liitot esittävät, että Joensuu–Imatra-rataosuudelle ohjataan vähin­tään 205 miljoonaa euroa ja Kouvola–Kuopio-välille 170 miljoonaa. Maakun­tien liittojen mukaan esite­tyillä inves­toin­neilla ei kurota edes korjaus­velkaa kiinni eivätkä ne lyhennä matka-aikoja.

Joensuun ja Kontio­mäen väliselle ratao­suu­delle ei luonnok­sessa esitetä lainkaan toimen­pi­teitä. Savon ja Karjalan ratojen välisten poikit­tais­ra­tojen paran­ta­mi­sesta ei mainita luonnok­sessa ollenkaan.

Hyvää luonnok­sessa on se, että Saimaan raaka­puu­kul­je­tuk­siin käytet­tä­vien väylien paran­ta­miset on otettu mukaan. Raaka­puun laiva­kul­je­tuk­sille on ennus­tettu 20–50 prosentin kasvua.

Pohjois-Karjalalle halli­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teet

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi Pohjois-Karjalan halli­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teet. Tavoit­teet on jaettu kuuteen päätee­maan. Liiken­neyh­teyk­sien osalta toivo­taan erityi­sesti junayh­teyk­sien nopeut­ta­mista ja tavara­lii­ken­teen siirtä­mistä raiteille, Joensuun lento­yh­teyk­sien turvaa­mista sekä perus­väy­län­pidon rahoi­tuksen nostoa.

Pohjois-Karjalan eduna­ja­misen kesto­teeman, parem­pien liiken­neyh­teyk­sien lisäksi halli­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teiden painopiste on niin sanotuissa vihreissä teolli­sissa inves­toin­neissa. Niiden toteu­tu­minen vaatii ratkai­suja tuulivoima- ja kanta­verk­ko­ky­sy­myk­seen. Rajamaa­kun­tien ja Itä-Suomen kehity­se­del­ly­tykset on uuden halli­tuksen huomioi­tava muuttu­neessa geopo­liit­ti­sessa tilan­teessa. Pohjois-Karjalan halli­tus­oh­jel­ma­ta­voit­tei­siin voi tutustua oheisen linkin kautta.

Kudelma ohjaa kulttuurin ja luovien alojen kehittämistä

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi Pohjois-Karjalan kulttuurin ja luovien alojen toimen­pi­deoh­jelman (Kudelma) vuosille 2023–2025.

Kudelma ohjaa osaltaan kulttuurin ja luovien alojen hanke­ra­hoi­tuksen kohdis­ta­mista maakun­nassa. Siinä on ehdotettu laajasti erilaisia kulttuuria ja luovia aloja kehit­täviä toimen­pi­teitä. Pohjois-Karjalassa luovien alojen liike­vaihto oli 73,8 miljoonaa euroa vuonna 2021. Kulttuu­rilla on myös merkit­tävä yhteis­kun­nal­linen vaikutus, se vaikuttaa mm. kansa­kunnan henki­seen kriisin­kes­tä­vyy­teen, yhteiskunta-aktiivisuuteen ja jopa äänestysprosenttiin.

Maakun­ta­hal­litus kokoontuu seuraavan kerran 27.3.

Lisätiedot: maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Huttunen, p. 0400 673 114, [email protected], maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala, aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen, p. 0400 832 572, [email protected], liiken­ne­asian­tun­tija Jyrki Suorsa, p. 040 520 0595, [email protected], yhteys­pääl­likkö Jarno Turunen, p. 0400 818 352, [email protected]