Itäisen Suomen liiken­ne­hank­keita tulee jouduttaa koko maan huolto­var­muuden varmistamiseksi

Itä-Suomen maakunnat edellyt­tävät, että perus­väy­län­pidon rahoitus on nostet­tava pysyvästi tasolle, joka mahdol­listaa korjaus­velan vähen­tä­misen myös tärkeillä pääväy­lien ulkopuo­li­silla osuuk­silla. Mahdol­li­simman suuri osa kulje­tuk­sista olisi saatava raiteille niin kustannus- kuin ympäristösyistä.

Väylä­verkon inves­toin­tioh­jelman luonnos vuosille 2024–2031 oli pettymys Etelä-Savolle, Kainuulle, Pohjois-Karjalalle ja Pohjois-Savolle. Alueelle tärkeille liiken­teen kehit­tä­mis­hank­keille luvataan luonnok­sessa pientä tai olema­tonta rahoi­tusta. Esite­tyllä rahoi­tuk­sella ei kurota edes korjaus­velkaa kiinni. Maakunnat ovat antaneet luonnok­sesta yhteisen lausunnon.

Liiken­ne­asioihin palat­tiin Itä-Suomen neuvot­te­lu­kunnan kokouk­sessa torstaina 2.3. Kokouk­sessa hyväk­syt­tiin päivi­tetyt itäisen Suomen liiken­ne­jär­jes­telmän kehit­tä­misen yhteiset kärki­toimet ja ‑hankkeet, joita on valmis­teltu puheen­joh­ta­ja­maa­kunta Etelä-Savon johdolla. Edellisen kerran alueen yhteiset liiken­ne­kärjet sovit­tiin 24.3.2021.

Itä-Suomen maakunnat edellyt­tävät, että perus­väy­län­pidon rahoitus on nostet­tava pysyvästi tasolle, joka mahdol­listaa korjaus­velan vähen­tä­misen myös elinkei­noe­lämän kulje­tuk­sille ja matkai­lu­lii­ken­teelle tärkeillä pääväy­lien ulkopuo­li­silla maanteillä ja rautateillä.

Maakunnat koros­tavat, että huolto­var­muuden ja kokonais­tur­val­li­suuden tarpeet koros­tuvat Ukrainan sodan takia myös liiken­ne­jär­jes­telmän ylläpi­dossa ja kehit­tä­mi­sessä. Erityi­sesti metsä­teol­li­suuden puunhan­kinta kotimaasta on lisään­tynyt, mikä edellyttää vesiväy­lien ja maayh­teyk­sien paran­ta­mista. Mahdol­li­simman suuri osa kulje­tuk­sista olisi saatava raiteille niin kustannus- kuin ympäris­tö­syistä. Huolto­var­muutta paran­taisi myös kattava alueel­linen liiken­teen solmu­pis­te­ver­kosto, jossa olisi eri liiken­ne­muo­toja yhdis­täviä terminaaleja. 

Itä-Suomen yhteiset esitykset väylä­verkon inves­toin­tioh­jel­maan rataverkon osalta ovat

1. Karjalan radan välitys­kyvyn paran­ta­minen, kehit­tä­minen ja nopeuden nosto

• Luumäki-Joutseno-kaksoisraide (ka. 250 M€). Ratasuun­nit­telu aloitettu.
• Imatra-Joensuu-rata (ka. 330 M€). Ratasuun­nit­telu käynnistymässä.

2. Savon radan välitys­kyvyn paran­ta­minen, kehit­tä­minen ja nopeuden nosto (Proxion Oy:n v. 2021 laatiman Kouvola–Kajaani-rataosan selvi­tyksen mukaan ka. 791 M€)

• Kouvola-Kuopio-radan paran­ta­minen ja nopeu­den­nosto. Tarve­sel­vitys tekeillä.
• Kuopio-Kajaani-radan paran­ta­minen. Tarve­sel­vitys tekeillä.

Tieverkon osalta inves­toin­tioh­jel­maan esitet­tävät hankkeet ovat

Tiesuun­ni­telmat valmiina

• Vt23 liiken­ne­jär­jes­te­lyjen loppuun­saat­ta­minen välillä Varkaus-Viinijärvi (ka. 35 M€)
• Vt5 Leppävirta-Kuopio (ka. 140–150 M€)
• Vt22 kehit­tä­misen jatka­minen välillä Kajaani-Muhos (ka. 46 M€)

Tiesuun­ni­telmat valmistumassa

• Vt5 Valkeinen–Taipale (Nerkoon ohitustie) (ka. 55–65 M€)
• Vt9 Vartiala-Riistavesi (ka. 35 M€)
• Vt9 Välikangas–Honkalampi (Ylämyllyn erita­so­liit­tymä, ka. 49 M€)

Yleis­suun­ni­telmat valmiina

• Vt5 Hietanen-Pitkäjärvi (ka. 113 M€)

Neuvot­te­lu­kunta nimesi tavoit­teeksi alle kolmen tunnin palve­lu­tason saavut­ta­misen maakun­tien ja Helsingin välillä, mikä tarkoittaa käytän­nössä lento­lii­ken­teen vuoro­tar­jontaa Kuopioon, Joensuuhun, Kajaanin ja Savonlinnaan.

Itä-Suomen neuvot­te­lu­kunta on yhteis­työ­elin, joka edistää alueen yhteisiä asioita sekä kansal­li­sella että kansain­vä­li­sellä tasolla. Neuvot­te­lu­kun­taan kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakun­tien liittojen johtavat luotta­mus­hen­kilöt, maakun­ta­joh­tajat ja alueen kansan­edus­tajat.  Etelä-Savo toimii neuvot­te­lu­kunnan puheen­joh­ta­jana vuonna 2023.

Lisätiedot: Etelä-Savon maakun­ta­joh­taja Pentti Mäkinen, p. 050 500 2584, [email protected]