Inflaatio laimensi Pohjois-Karjalan myönteisiä talouslukuja

Tilas­to­kes­kuksen tuoreet suhdan­ne­tiedot kertovat Pohjois-Karjalan yritys­sek­torin liike­vaihdon kasvun jatku­neen vuoden 2022 jälki­puo­lis­kolla. Liike­vaihto kasvoi 8,2 prosenttia. Maakunnan yrityk­sissä kertyi liike­vaihtoa 4,4 miljardia euroa.

Normaa­lio­loissa maakunnan kehitys olisi ollut erinomai­sella tasolla, mutta nyt saavu­tusta himmentää samaa kokoluokkaa ollut inflaa­tio­vauhti. Merkit­tä­vämpää on, että Pohjois-Karjala jäi jälkeen myös koko maan tasolla tapah­tu­neesta kasvusta (+13,4 %).

Pohjois-Karjala onnistui kuromaan muun maan kehitystä kiinni korona­pan­de­mian aikana, mutta nyt vauhti on hiipunut.

- Elpymisen päästyä hyvään vauhtiin vuonna 2021 myös maakunnan ja koko maan välinen ero brutto­kan­san­tuot­teen tasossa pieneni, ja yritys­sek­torin liike­vaihto kehittyi meillä suotui­sammin kuin valta­kun­nal­li­sesti. Viime vuonna alkoi tulla merkkejä, että jäämme jälkeen niin työlli­syys­ti­lan­teessa kuin liike­vaihdon kasvussa, maakunta-asiamies Kimmo Niiranen kertoo.

Pohjois-Karjalan puujalat alkoivat vapista viime vuonna. Raken­ta­misen kallis­tu­minen energian ja materi­aa­lien hinnan nousujen myötä näkyy puun sahauksen, höyläyksen ja kylläs­tyksen vuoden loppu­puolen lasku­lu­kuina. Puun sahauk­sessa liike­vaihto laski 20,7 prosenttia verrat­tuna vuoden 2021 toiseen puolik­kaa­seen. Toisaalta metsä­ta­lou­dessa ja puunkor­juussa oli kasvua 22,3 prosenttia, mihin vaikutti kotimai­seen puuhun siirty­minen venäläisen tuonti­puun sijaan.

Kivi- ja kaivan­nais­aloilla liike­vaihto jatkoi vahvaa kehitys­kul­kuaan muun muassa tulisi­jojen kysynnän ja Pampalon kullan­tuo­tannon siivit­tä­mänä. Kivia­lalla liike­vaihto kasvoi 4,7 miljoonaa euroa eli 31 prosenttia. Kaivos­toi­min­nassa liike­vaihdon kasvu oli 7,1 milj. euroa eli 28 %.

- Kokonai­suu­tena meidän on syytä olla tyyty­väisiä. Viime vuosi elettiin niin vaikeissa oloissa, että kehitys olisi voinut olla tosi heikkoakin. Epävar­muus leimaa myös näkymiä, joten yritys­sek­torin haasteet eivät katoa nopeasti. Samaan aikaan kuntien talous­ti­lanne on haastava. Pohjois-Karjala odottaakin tulevalta halli­tuk­selta toimen­pi­teitä, jotka tukevat inves­toin­teja. Esimer­kiksi liiken­neyh­teyk­sien paran­ta­minen on todella tärkeää, Niiranen toteaa.

Joensuun seudulla paras kehitys

Maakunnan seutu­kun­nista parhaiten pärjäsi Joensuun seutu­kunta, jossa liike­vaihtoa kertyi 9,7 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaa­vana ajankoh­tana. Teolli­suuden liike­vaihdon kasvu oli lähes 118 miljoonaa euroa (+11,1 %). Puun sahausta, höyläystä ja kylläs­tystä lukuun ottamatta kaikkien toimia­lojen liike­vaihto kasvoi. Kokonai­suu­des­saan Joensuun seudun yritysten liike­vaihto lähestyi seitsemää miljardia euroa viime vuonna.

Keski-Karjalassa kasvua kertyi 5,2 % ja Pielisen Karja­lassa 0,3 prosenttia. Molem­milla seutu­kun­nilla liike­vaihdon kasvu nojautui metalli- ja konepa­ja­teol­li­suu­teen sekä metsä­ta­lou­teen. Pielisen Karjalan lukua veti alaspäin sahateollisuus.

Kontio­lahden kunnassa teolli­suuden vauhti ei hiipunut vuoden toisella puolik­kaal­la­kaan, vaan liike­vaihto kasvoi liki 30 prosenttia elektroniikka- ja johdin­val­mis­tuksen sekä muovi­tuo­te­teol­li­suuden vetämänä.

Pohjois-Karjalan vuoden 2022 toisen puolik­kaan suhdan­ne­tie­toihin voi tutustua Pohjois-Karjalan Trendit ‑talous­kat­sauk­sesta osoit­teessa pohjois-karjala.fi/trendit.

Lisätiedot: Maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, [email protected], p. 040 052 9479, maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, [email protected], p. 050 357 7739