Tiedotteet
Nopea kunta ehtii vielä hyödyntää tukirahan valokuituverkon rakentamiseen
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt nopeiden valokuituverkkojen rakentamiseen valtiontukea 15 miljoonaa euroa vuonna 2022 käynnistyneessä laajakaistatukiohjelmassa. EU:n elpymisvaroista valokuituverkkojen rakentamiseen varattua tukirahaa on jäljellä vielä noin 17 miljoonaa euroa ja se tulee kohdistaa tukihankkeille vuoden loppuun mennessä.
Valtiontukea on tähän mennessä myönnetty seitsemälle verkonrakentajalle kuuden maakunnan alueella. Nopeita valokuituverkkoja rakennetaan valtiontuella avustettuna ainakin Etelä-Savoon, Pirkanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Karjalaan ja Etelä-Pohjanmaalle.
Traficomin valtiontukipäätöksen ovat tähän mennessä saaneet Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy (IPP), MPY Telecom Oyj, Saimaan Kuitu Oy, Karelnet Oy, Siikaverkko Osuuskunta, Sunet — Suupohjan seutuverkko Oy ja BLC Infra Oy. Tukea ovat hakeneet myös KaseNet Oy ja Vaaranvalo Osk, joiden hakemuksia käsitellään Traficomissa paraikaa
EU:n tavoitteena on saada gigabittinopeudella toimivat yhteydet kaikille vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut tavoitteen saavuttamiseen ja edistää omalta osaltaan nopeiden verkkojen rakentumista tukemalla valokuituverkkoja sellaisille alueille, joille ne eivät markkinaehtoisesti rakentuisi. Valtiontuella ei saa häiritä markkinoiden kilpailua ja sen vuoksi tuen jakamiselle onkin tiukat ehdot.
- Valtaosa Suomeen rakennettavista verkoista rakennetaan teleyritysten ja muiden toimijoiden toimesta ilman valtiontukea, mutta tuella saadaan valokuituverkkoja myös alueille, joilla kysyntä ei riitä verkkojen markkinaehtoiseen rakentamiseen, toteaa erityisasiantuntija Aleksandra Partanen Traficomista.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hallinnoi Kaista kaikille ‑yhteishanketta, jossa koordinoidaan ja valmistellaan kahdeksan maakunnan laajakaistahankkeet: Etelä-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa sekä Pohjois-Savo.
- Tukea olisi käytettävissä vielä runsaasti, jos kunnat vain hakisivat sitä aktiivisesti. Tuen edellytyksenä on markkina-analyysin tekeminen ja toistaiseksi sellainen on tehty Pohjois-Karjalassa vasta Joensuussa ja Outokummussa, kertoo erityisasiantuntija Esa Huurreoksa Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.