Maakun­ta­liitto järjestää kunta­ko­kouksen yhteis­työn edistämiseksi

Pohjois-Karjalan poliit­tiset piiri­jär­jestöt ovat pyytä­neet maakun­ta­liittoa järjes­tä­mään kunta­ko­kouksen, jossa käsitel­lään mm. matkailun kehit­tä­mistä (Visit­Ka­relia) ja maakunnan yhteis­työ­hengen parantamista.

Piiri­jär­jestöt esittävät, että kokouk­seen kutsu­taan kaksi edustajaa jokai­sesta kunnan­val­tuus­toissa vaikut­ta­vasta poliit­ti­sesta piiri­jär­jes­töstä sekä kaksi muuta edustajaa jokai­sesta kunnasta.

Maakun­ta­hal­litus keskus­teli kunta­ko­kouksen sisäl­löstä. Yhtenä aiheena kokouk­seen noste­taan maakun­ta­liiton rooli alueke­hit­tä­jänä tulevai­suu­dessa. Hallitus päätti esittää, että kokous pidetään maanan­taina 22.1.2024.

- Usein tuntuu siltä, että maakun­ta­hal­li­tuksen pöydän ympärillä on vain yksi puolue ja se on Pohjois-Karjala-puolue. Tätä samaa henkeä soisi koko maakunnan alueelle. Tällaisia kunta­ko­kouksia ei ole järjes­tetty vuosi­kausiin. Samaan aikaan toimijat ovat vaihtu­neet, joten siinäkin mielessä on hyvä, että he pääsevät tutus­tu­maan ja vaihta­maan ajatuksia sekä muodos­ta­maan laajempaa näkemystä Pohjois-Karjalalle tärkeistä asioista, sanoo maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Räsänen.

Maakun­taoh­jelman toteutus hyvässä vauhdissa

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus hyväksyi POKAT 2025 ‑maakun­taoh­jelman toimeen­pa­no­suun­ni­telman vuosille 2024–2025. Maakun­taoh­jel­ma­kauden toisella puolik­kaalla panos­te­taan mm. uusiu­tu­vaan energiaan perus­tu­vien energia­rat­kai­sujen kehit­tä­mi­seen sekä kansain­vä­lisen viennin edistämiseen.

Vuoden 2022 alussa käynnis­ty­neen maakun­taoh­jelman toteutus on edennyt hyvin, tällä hetkellä Pohjois-Karjalaa kehite­tään 260 hankkeen voimin ja niiden rahoitus on 90 miljoonaa euroa. Hankkeita toteuttaa 91 toimijaa eri puolilta maakuntaa. Yli puolet kaikesta maakun­taoh­jelman hanke­ra­hoi­tuk­sesta kohdistuu metsä­bio­ta­lou­teen, älykkään erikois­tu­misen valin­toihin sekä ilmasto- ja energia-asioihin.

Pohjois-Karjalan kehit­tä­minen on entistä enemmän EU-rahoituksen varassa, peräti 95 prosenttia rahoi­tuk­sesta tulee EU:lta. Kansal­lisen rahoi­tuksen osuus on kolme prosenttia ja maakun­nal­lisen kaksi.

Energia ja maisemat ‑kaavan valmis­telu käyntiin

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaava 2040, 2. vaiheen osallistumis- ja arvioin­ti­suun­ni­telman. Toisessa vaiheessa keski­ty­tään tulevai­suuden energia­huollon maankäy­töl­li­siin vaiku­tuk­siin sekä maisema-alueisiin. Tuleva talvi ja kevät ovat keskeistä kaavan valmis­te­luaikaa, jolloin mm. energiain­fraan (sähkö­verkot ja voimalat), teollisen mitta­kaavan tuulivoima- ja aurin­koe­ner­giaan tai maise­ma­ky­sy­myk­siin tavoit­teita käydään läpi. Kysei­seen maankäyt­töön liittyviä suunni­telmia omaavien toimi­joiden kannattaa siis olla yhtey­dessä maakun­ta­liit­toon tai kuntiin. Tavoit­teena on, että kaava­luonnos tulee nähtä­ville syksyyn 2024 mennessä.

Maakun­ta­hal­litus sai tiedok­seen Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaava 2040, 1. vaiheen turve­tuo­tantoa koske­vassa valitus­asiassa. Hallinto-oikeus kumosi kaavassa osoitet­tujen turve­tuo­tan­toon sovel­tu­vien alueiden joukosta kuusi suota Suomen luonnon­suo­je­lu­liiton Pohjois-Karjalan piiri ry:n tekemän valituksen johdosta. Maakun­ta­liitto ei lähde valit­ta­maan Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä.

Maakun­ta­liiton talous­ar­vio­esitys tähtää nollakasvuun

Maakun­ta­hal­litus käsit­teli myös maakun­ta­liiton ensi vuoden taloutta. Maakun­ta­liiton talous­ar­vio­esitys oli lausun­to­kier­rok­sella jäsenkunnissa.

Talous­ar­viossa ei esitetä kasvua kuntien jäsen­mak­suo­suuk­siin, se olisi sama neljä miljoonaa euroa kuin tänä vuonna. Esityk­sessä yhdeksän jäsen­kunnan euromää­räinen jäsen­maksu alenee verrat­tuna vuoteen 2023, mutta mm. Joensuulla nousee, koska maksuo­suudetmääräy­tyvät verotu­lojen suhteessa.

Kuntien talous­nä­kymät ovat haastavat, joten ne odottavat myös maakun­ta­lii­tolta tarkkaa taloutta. Yksi kunta ei hyväk­synyt talous­ar­vio­esi­tystä ja esitti lausun­nos­saan, että kuntien jäsen­mak­suo­suus on alennet­tava 3 650 000 euroon. Useat kunnat esittivät myös maakun­ta­liiton kumula­tii­visen ylijäämän alenta­mista 500 000 euroon, kun tällä hetkellä se on 851 000 euroa.

Talous­arvio on maakun­ta­val­tuuston käsit­te­lyssä 4. joulu­kuuta. Maakun­ta­hal­litus päätti esittää, että maakun­ta­val­tuusto hyväksyy talous­ar­vion alkupe­räisen esityksen mukai­sesti. Maakun­ta­liitto on sopeut­tanut toimin­taansa vuodesta 2015 alkaen, ja kuntien jäsen­mak­suo­suudet ovat olleet samalla tai alemmalla tasolla kuin nyt esitet­tä­vässä talous­ar­viossa kustan­nusten kasvusta huoli­matta. Rahoi­tuksen pienen­tä­minen ei olisi mahdol­lista ilman kuntien antamien tehtä­vien karsi­mista. Kumula­tii­visen ylijäämän taso on perus­teltu suuren hanke­toi­minnan vuoksi (tänä vuonna 16 miljoonaa euroa). Hanke­toi­minnan luonteesta johtuen maakun­ta­liiton on varau­dut­tava mahdol­li­siin takai­sin­pe­rin­töihin, jotka voivat aiheutua myös ulkopuo­li­sista olosuhteista.

Maakun­ta­hal­litus kokoontuu seuraavan kerran 20.11. Kokous pidetään Rääkkylässä.

Lisätiedot: maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Räsänen, p. 0400 673 114, [email protected], maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen, p. 0400 832 572, [email protected], alueke­hi­tys­asian­tun­tija Pia Pitkänen, p. 040 559 2210, [email protected]