Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tehtäviä ovat maakunnan kehittäminen, maakuntakaavoitus ja maakunnan etujen ajaminen. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia 163 000 asukkaan Pohjois-Karjalassa ja luoda hyvät edellytykset elinkeinoelämälle, koulutukselle ja tutkimukselle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kuntayhtymä, johon kuuluvat kaikki Pohjois-Karjalan 13 kuntaa: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi.
Pohjois-Karjalan kehittämistä ohjaavat POKAT 2025 ‑maakuntaohjelma ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteet. Euroopan rakennerahastot ovat Euroopan unionin taloudellisia instrumentteja, joilla toteutetaan Euroopan yhteistä aluepolitiikkaa, maatalouspolitiikkaa ja kalatalouspolitiikkaa. Niiden tavoitteena on tasata alueellisia eroja kansalaisten tuloissa, varallisuudessa ja mahdollisuuksissa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jakama EU-rahoitus ja kansallinen rahoitus kohdistuu erilaisille kehittämishankkeille. Kehittämishankkeilla edistetään Pohjois-Karjalan osaamista, koulutusta, tutkimusta, innovaatiotoimintaa, matkailua, ympäristöä, digitalisaatiota, vihreää siirtymää sekä lisätään hyvinvointia ja työpaikkoja. Hankkeita toteuttavat mm. Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Riveria, Business Joensuu, Lieksan Kehitys Oy (LieKE), Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy (PIKES), kunnat, järjestöt ja monet muut toimijat.
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus kohdistuu Suomeen pääosin Itä- ja Pohjois-Suomen pysyvien kehittämisen haittojen takia. Pysyviä kehittämisen haittoja ovat pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja harva asutus. Haittojen kompensoimiseksi ja kehityserojen tasaamiseksi Itä- ja Pohjois-Suomeen myönnetään harvaan asuttujen alueiden tukea. EU:n rakennerahastot koostuvat monista eri rahastoista. Niitä ovat ovat Euroopan sosiaalirahasto (ESR+), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). Kansallisia rahoitusvälineitä ovat Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) ‑määräraha ja Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) ‑määräraha. Maakuntaliitolla on myös oma Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) ohjaa ja valvoo kansallisten ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutumista. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) ohjaa ja valvoo, että kansalliset rakennerahastot ja EU:n rakennerahastot toteutuvat.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto suunnittelee koko Pohjois-Karjalan maankäyttöä. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on yleispiirteinen kaava ja se ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan Pohjois-Karjalan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Kokonaisuuteen kuuluvat kaupungit, maaseutu, liikenne, luonnonympäristö ja elinkeinot. Maakuntakaavassa esitetään mm. liikenteen kehittämiskäytävät (Kuutoskäytävä ja Ysikäytävä), Kolin kehittämisalue, Ruunaan matkailualueet, luonnonsuojelualueet, saimaannorpan pesimäalueet, turvetuotantoalueet, virkistysreitit sekä kulttuuriympäristöt. Biotalous on vahvistunut Pohjois-Karjalassa, fossiilisia polttoaineita ei haluta käyttää energiantuotannossa. Ilmastokestävyys, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus ovat tärkeitä Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjala on Hinku-maakunta. Pohjois-Karjalassa on paljon suoluontoa. Soita ennallistetaan, kun turpeen energiakäyttö vähenee eli turvetta ei polteta sähköksi tai lämmöksi. Turpeesta jalostetaan aktiivihiiltä Ilomantsissa.
Pohjois-Karjalan edunajamisessa maakuntaliitto pyrkii vaikuttamaan päätöksiin, joita tehdään maakunnan ulkopuolella. Valtion tulisi ohjata määrärahaa Joensuu-Imatra-rataosuuden parantamiseen ja turvata lentoliikenteen jatkuminen Joensuuhun. Itärata on puoli Suomea yhdistävä raideyhteys, joka vaikuttaa koko Suomeen. Itärata yhdistää Porvoon rautateitse pääkaupunkiseutuun ja tuo suoremman sekä nopeamman yhteyden Itä-Suomeen Joensuuhun, Kuopioon ja Kajaaniin. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki, Kiteen kaupunki, Nurmeksen kaupunki ovat mukana Itärata-hankkeessa. Pohjois-Karjalassa tärkeitä kehittämiskohteita ovat mm. GTK:n Outokummun yksikkö, Kolin matkailu ja Kontiolahden ampumahiihtostadion. Fingridin tulee rakentaa Itä-Suomeen rakentaa uusi kantaverkkoyhteys Kainuun ja Pohjois-Karjalan kautta Etelä-Karjalaan, mikä lisää vihreitä teollisia investointeja, kuten tuulivoima, aurinkovoima ja vetyteollisuus. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat suurin osa Suomea. Pohjois-Karjala tekee edunajamisessa yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa.
Maakuntaliitto kokoaa ja julkaisee tilastotietoja, joita ovat Pohjois-Karjalan väestökehitys, koulutus työllisyys, elinkeinoelämän kehitys ja alue- ja kuntatalous. Pohjois-Karjalan Trendit ‑talouskatsaus on maakuntaliiton julkaisu.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto houkuttelee asukkaita ja työntekijöitä maakuntaan, ja yhtenä tehtävänä on Pohjois-Karjalan markkinointi. Pohjois-Karjalan brändin ydin on Kaiken maailman karjalaiset. Pohjois-Karjalan yhteinen tavoite on, että kukaan ei jää yksin. Karjalaisuus on ennen kaikkea mielentila ja asenne. Karjalaisuus on Suomen heimotunteista vahvin. Pohjoiskarjalaisia hyveitä ovat hyväntahtoisuus, yhteisöllisyys ja vieraanvaraisuus. Pohjois-Karjalan markkinoinnin tavoitteena on paikallisylpeyden, rohkeiden tekojen ja houkuttelevuuden lisääminen. Pohjois-Karjalan markkinointia ohjaa vuosina 2022–2024 Sydämen ääni ‑konsepti, joka puhuttelee erityisesti 25–45-vuotiaita. Konseptin pääviesti on: kuuntele sydämesi ääntä ja elä arvojesi mukaista omannäköistä elämää.
Pohjois-Karjalan maakuntapäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina. Maakuntapäivän tapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille, saavutettavia mahdollisimman monelle ja ne toteuttavat maakuntapäivän henkeä ja teemoja, joita ovat rento yhdessäolo, yhteisöllisyys ja vieraanvaraisuus. Maakuntaliitto tukee vuosittain maakuntapäivän tapahtumien järjestämistä 50 000 eurolla. Maakuntaliitto hakee tapahtumien järjestäjiä käänteisellä kilpailutuksella. Maakuntapäivän teemoja voivat olla liikunta, kulttuuri, luonto, hyvinvointi, ruoka, musiikkia ja taide. Pohjois-Karjan maakuntapäivää edeltää Verkkariperjantai, joka on maakunnan oma Casual Friday. Gösta Sundqvistin sanoin: Vaihdan farkut verkkarihousuun.
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja on Markus Hirvonen. Maakuntaliitossa on 45 työntekijää ja avoimia työpaikkoja tulee usein hankkeisiin. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimisto sijaitsee Joensuussa. Maakuntaliiton toimisto on Pielisjoen linna, joka on Joensuun kaupungin vanhin kivirakennus. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on perustettu vuonna 1936.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuustossa on 53 paikkaa ja sen jäsenet ovat Pohjois-Karjalan kuntien kunnanvaltuustojen edustajia. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on Seppo Eskelinen (sd.). Pohjois-Karjalan maakuntahallituksessa on 11 jäsentä. Maakuntahallituksen puheenjohtaja on Hanna Huttunen (kesk.). Maakuntahallituksen tehtävänä on ohjata maakuntaliiton toimiston työskentelyä, valmistella maakuntavaltuustossa käsiteltävät asiat ja panna valtuuston päätökset täytäntöön. Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista valvoo tarkastuslautakunta. Pohjois-Karjalan maakunnallinen nuorisovaltuusto (PKMANUVA) järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia nuorille. PKMANUVA edistää nuorten äänen kuulumista maakuntatason päätöksenteossa.