Euroopan unionin alue- ja raken­ne­po­li­tiikan EU-rahoitus kohdistuu Suomeen pääosin Itä- ja Pohjois-Suomen pysyvien kehit­tä­misen haittojen takia. Pysyviä kehit­tä­misen haittoja ovat pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja harva asutus. Haittojen kompen­soi­mi­seksi ja kehity­se­rojen tasaa­mi­seksi Itä- ja Pohjois-Suomeen myönne­tään harvaan asuttujen alueiden tukea. EU:n raken­ne­ra­hastot koostuvat monista eri rahas­toista. Niitä ovat ovat Euroopan sosiaa­li­ra­hasto (ESR+), Euroopan alueke­hi­tys­ra­hasto (EAKR) ja Oikeu­den­mu­kaisen siirtymän rahasto (JTF). Kansal­lisia rahoi­tus­vä­li­neitä ovat Alueel­listen innovaa­tioiden ja kokei­lujen käynnis­tä­minen (AIKO) ‑määrä­raha ja Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) ‑määrä­raha. Maakun­ta­lii­tolla on myös oma Pohjois-Karjalan tulevai­suus­ra­hasto. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteis­työ­ryhmä (MYR) ohjaa ja valvoo kansal­listen ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteu­tu­mista. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteis­työ­ryhmä (MYR) ohjaa ja valvoo, että kansal­liset raken­ne­ra­hastot ja EU:n raken­ne­ra­hastot toteutuvat.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto suunnit­telee koko Pohjois-Karjalan maankäyttöä. Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaava 2040 on yleis­piir­teinen kaava ja se ohjaa kuntien kaavoi­tusta. Maakun­ta­kaa­vassa esite­tään aluei­den­käytön ja yhdys­kun­ta­ra­ken­teen periaat­teet ja osoite­taan Pohjois-Karjalan kehit­tä­misen kannalta tarpeel­lisia alueita. Kokonai­suu­teen kuuluvat kaupungit, maaseutu, liikenne, luonno­nym­pä­ristö ja elinkeinot. Maakun­ta­kaa­vassa esite­tään mm. liiken­teen kehit­tä­mis­käy­tävät (Kuutos­käy­tävä ja Ysikäy­tävä), Kolin kehit­tä­mi­salue, Ruunaan matkai­lua­lueet, luonnon­suo­je­lua­lueet, saimaan­norpan pesimä­alueet, turve­tuo­tan­toa­lueet, virkis­tys­reitit sekä kulttuu­riym­pä­ristöt. Biota­lous on vahvis­tunut Pohjois-Karjalassa, fossii­lisia polttoai­neita ei haluta käyttää energian­tuo­tan­nossa. Ilmas­to­kes­tä­vyys, kierto­ta­lous ja luonnon monimuo­toi­suus ovat tärkeitä Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjala on Hinku-maakunta. Pohjois-Karjalassa on paljon suoluontoa. Soita ennal­lis­te­taan, kun turpeen energia­käyttö vähenee eli turvetta ei polteta sähköksi tai lämmöksi. Turpeesta jalos­te­taan aktii­vi­hiiltä Ilomantsissa.

Pohjois-Karjalan eduna­ja­mi­sessa maakun­ta­liitto pyrkii vaikut­ta­maan päätök­siin, joita tehdään maakunnan ulkopuo­lella. Valtion tulisi ohjata määrä­rahaa Joensuu-Imatra-rataosuuden paran­ta­mi­seen ja turvata lento­lii­ken­teen jatku­minen Joensuuhun. Itärata on puoli Suomea yhdis­tävä raideyh­teys, joka vaikuttaa koko Suomeen. Itärata yhdistää Porvoon rauta­teitse pääkau­pun­ki­seu­tuun ja tuo suoremman sekä nopeamman yhteyden Itä-Suomeen Joensuuhun, Kuopioon ja Kajaa­niin. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto, Joensuun kaupunki, Lieksan kaupunki, Kiteen kaupunki, Nurmeksen kaupunki ovat mukana Itärata-hankkeessa. Pohjois-Karjalassa tärkeitä kehit­tä­mis­koh­teita ovat mm. GTK:n Outokummun yksikkö, Kolin matkailu ja Kontio­lahden ampuma­hiih­tos­ta­dion. Fingridin tulee rakentaa Itä-Suomeen rakentaa uusi kanta­verk­ko­yh­teys Kainuun ja Pohjois-Karjalan kautta Etelä-Karjalaan, mikä lisää vihreitä teollisia inves­toin­teja, kuten tuuli­voima, aurin­ko­voima ja vetyteol­li­suus. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat suurin osa Suomea. Pohjois-Karjala tekee eduna­ja­mi­sessa yhteis­työtä Itä- ja Pohjois-Suomen maakun­tien kanssa.

Maakun­ta­liitto kokoaa ja julkaisee tilas­to­tie­toja, joita ovat Pohjois-Karjalan väestö­ke­hitys, koulutus työlli­syys, elinkei­noe­lämän kehitys ja alue- ja kunta­ta­lous. Pohjois-Karjalan Trendit ‑talous­kat­saus on maakun­ta­liiton julkaisu.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto houkut­telee asukkaita ja työnte­ki­jöitä maakun­taan, ja yhtenä tehtä­vänä on Pohjois-Karjalan markki­nointi. Pohjois-Karjalan brändin ydin on Kaiken maailman karja­laiset. Pohjois-Karjalan yhteinen tavoite on, että kukaan ei jää yksin. Karja­lai­suus on ennen kaikkea mielen­tila ja asenne. Karja­lai­suus on Suomen heimo­tun­teista vahvin. Pohjois­kar­ja­laisia hyveitä ovat hyvän­tah­toi­suus, yhtei­söl­li­syys ja vieraan­va­rai­suus. Pohjois-Karjalan markki­noinnin tavoit­teena on paikal­li­syl­peyden, rohkeiden tekojen ja houkut­te­le­vuuden lisää­minen. Pohjois-Karjalan markki­nointia ohjaa vuosina 2022–2024 Sydämen ääni ‑konsepti, joka puhut­telee erityi­sesti 25–45-vuotiaita. Konseptin pääviesti on: kuuntele sydämesi ääntä ja elä arvojesi mukaista omannä­köistä elämää.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­päivää viete­tään vuosit­tain elokuun viimei­senä lauan­taina. Maakun­ta­päivän tapah­tumat ovat avoimia ja maksut­tomia kaikille, saavu­tet­tavia mahdol­li­simman monelle ja ne toteut­tavat maakun­ta­päivän henkeä ja teemoja, joita ovat rento yhdes­säolo, yhtei­söl­li­syys ja vieraan­va­rai­suus. Maakun­ta­liitto tukee vuosit­tain maakun­ta­päivän tapah­tu­mien järjes­tä­mistä 50 000 eurolla. Maakun­ta­liitto hakee tapah­tu­mien järjes­täjiä kääntei­sellä kilpai­lu­tuk­sella. Maakun­ta­päivän teemoja voivat olla liikunta, kulttuuri, luonto, hyvin­vointi, ruoka, musiikkia ja taide. Pohjois-Karjan maakun­ta­päivää edeltää Verkka­ri­per­jantai, joka on maakunnan oma Casual Friday. Gösta Sundqvistin sanoin: Vaihdan farkut verkkarihousuun.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­joh­taja on Markus Hirvonen. Maakun­ta­lii­tossa on 45 työnte­kijää ja avoimia työpaik­koja tulee usein hankkei­siin. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton toimisto sijaitsee Joensuussa. Maakun­ta­liiton toimisto on Pielis­joen linna, joka on Joensuun kaupungin vanhin kivira­kennus. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on perus­tettu vuonna 1936.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton ylintä päätös­valtaa käyttää maakun­ta­val­tuusto. Maakun­ta­val­tuus­tossa on 53 paikkaa ja sen jäsenet ovat Pohjois-Karjalan kuntien kunnan­val­tuus­tojen edustajia. Maakun­ta­val­tuuston puheen­joh­taja on Seppo Eskelinen (sd.). Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­li­tuk­sessa on 11 jäsentä. Maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja on Hanna Huttunen (kesk.). Maakun­ta­hal­li­tuksen tehtä­vänä on ohjata maakun­ta­liiton toimiston työsken­telyä, valmis­tella maakun­ta­val­tuus­tossa käsitel­tävät asiat ja panna valtuuston päätökset täytän­töön. Pohjois-Karjalan maakun­ta­val­tuuston asetta­mien tavoit­teiden toteu­tu­mista valvoo tarkas­tus­lau­ta­kunta. Pohjois-Karjalan maakun­nal­linen nuori­so­val­tuusto (PKMANUVA) järjestää erilaisia tapah­tumia ja tempauksia nuorille. PKMANUVA edistää nuorten äänen kuulu­mista maakun­ta­tason päätöksenteossa.