Tiedot­teet

Pohjois-Karjalan metsät voivat hyvin, mutta hakkuut on toteu­tet­tava harkiten

Pohjois-Karjalan metsät kasvavat ja voivat hyvin. Hakkuiden määrää ei kuiten­kaan ole varaa kasvattaa kovin­kaan paljon, ja ne on toteu­tet­tava harkiten ottamalla huomioon paitsi puuntuo­tannon edelly­tykset myös ilmas­to­ky­sy­mykset ja luonno­nar­vojen säilyttäminen.

Näin tulkitsee tuoreita Pohjois-Karjalan metsä­va­ra­tie­toja maakun­ta­liiton metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula. Tiedot perus­tuvat Luonnon­va­ra­kes­kuksen valta­kunnan metsien inven­toin­tiai­neistoa (VMI) hyödyn­tävän metsä­tie­to­hank­keen tulok­siin. Hankkeessa tarkas­tel­laan mm. metsien nykyisiä puumääriä ja ‑kasvua, suoje­lu­ti­lan­netta sekä maankäytön muutoksia.

Maakunnan metsien tilavuus on kasvanut vuodesta 1964 vuoteen 2021. Metsien tilavuus metsä- ja kitumaalla oli tarkas­te­lu­jakson alussa 124 miljoonaa kuutio­metriä, kun se jakson lopussa oli 209 miljoonaa. Samaan aikaan puuston vuotuinen kasvu oli noussut 5,10 miljoo­nasta kuutio­met­ristä 9,97 miljoonaan.

Puuta siis riittää, mutta tietojen perus­teella maakun­nassa on syytä kiinnittää huomiota lahopuun ja lehti­puita kasva­vien sekamet­sien lisää­mi­seen laadukkaasti.

- Hyvän metsän­hoidon suosi­tuksia kannattaa todel­lakin noudattaa. Niissä kuvatut erilaiset toimen­pi­teet erilaisten metsien hoidossa turvaavat metsien kasvun ja puuntuo­tannon sekä hiili­nielut ja monimuo­toi­suuden kannalta arvok­kaiden ominai­suuk­sien säily­misen talous­met­sissä, Sari Koivula toteaa.

Vanhojen metsien, eli yli 120-vuotiaiden metsien, määrä on vähen­tynyt Pohjois-Karjalassa vuodesta 1964 vuoteen 2021 ja ne ovat kokonaan havumetsiä. Vanhat lehti­metsät ovat hävin­neet kokonaan tarkas­te­lu­jak­solla. Myös kitu- ja jouto­maiden määrä on vähen­tynyt yli puolella samalla ajanjak­solla maankäytön muutosten vuoksi.

- Tämä voi olla uhka monimuo­toi­suu­delle ja metsien kasvun säilyt­tä­mi­selle. Tulisikin harkita mahdol­li­suuk­sien mukaan erilaisen lisära­ken­ta­misen kohdis­ta­mista ja tehos­ta­mista jo raken­ne­tulle alueelle.

Metsien monimuo­toi­suu­desta on hyviäkin uutisia. Kovan kuolleen puun eli tulevai­suuden lahopuun keski­ti­la­vuus on nelin­ker­tais­tunut vuodesta 1964 vuoteen 2021. Samaan aikaan järeän puuston keski­ti­la­vuus on tuplaantunut.

Tiedot hiili­nie­luista ja alueta­lous­vai­ku­tuk­sista julkais­taan talvella

Maakun­nit­taisten metsä­tie­to­va­rojen lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen metsien kehityk­sestä julkais­taan tulevana talvena laajempi tietopaketti.

- Saamme loput tiedot, kuten hiili­nielut ja alueta­lous­vai­ku­tukset, tämän vuoden lopussa. Ne julkais­taan maakun­nit­tai­sissa tilai­suuk­sissa ja niitä tullaan käyttä­mään myös kansal­li­sessa ja EU-vaikuttamisessa, Sari Koivula kertoo.

Selvi­tykset on teettänyt Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden metsäryhmä.

Tieto: Pohjois-Karjalan metsät

  • Maa-alasta 89 % (1,67 milj. ha) on metsää.
  • Puuston tilavuus on 209 milj. m3. Tilavuu­desta 48 % mäntyä.
  • Puuston vuotuinen kasvu 9,97 milj. m3. Keski­kasvu 6,4 m3/ha.  
  • Puustoon on sitou­tunut 70,5 milj. tonnia hiiltä.
  • Vuotuinen hakkuu­määrä vuosina 2018–2021 oli 7,2 milj. m3 ja kokonais­pois­tuma 8,6 milj. m3. Jälkim­mäinen luku sisältää vuotuisen hakkuu­määrän ja puuston luontaisen kuoleman.
  • Lakisää­teisiä suoje­lua­lueita metsä- ja kitumaista on noin 6 %.
  • Vanhoja, yli 120-vuotiaita metsiä on 4,1 %. Ne ovat kokonaan havumetsiä.

Lähde: VMI 12/13 (2018–2021 välillä suori­tetut maastomittaukset)