Pohjoisen suunnan merkitys kasvaa myös rautatieliikenteessä

Joensuu–Kontiomäki-rataosuus on yksi akuuteista kehit­tä­mis­koh­teista, jotta Pohjois-Karjala pääsee mukaan edistä­mään vihreää siirtymää ja turvaa­maan Suomen huolto­var­muutta. Ainoa maayh­teys Suomesta ulkomaille kulkee nyt pohjoisen kautta.

Rauta­teiden kulje­tus­virrat ovat muuttu­neet Suomessa ja erityi­sesti Itä-Suomessa Venäjän liiken­teen loputtua. Tuonti ja vienti Venäjältä on lähes loppunut, ja suuret transi­tio­virrat ovat poistu­neet kiskoilta. Raaka­puu­vir­tojen suunta on muuttunut, ja tavara­lii­kenne lisään­tynyt erityi­sesti Savon ja Karjalan radoilla.

Ainoa maayh­teys Suomesta ulkomaille kulkee tällä hetkellä pohjoisen kautta. Tämä yhteys on tärkeä huolto­var­muuden kannalta, mutta sen merkitys on kasva­massa myös pohjoi­seen suunni­tel­tujen vihreän siirtymän inves­toin­tien vuoksi.

Pohjoi­seen suuntau­tuvan rauta­tie­lii­ken­teen yhtenä haasteena on erilainen raide­le­veys Suomen ja Ruotsin välillä. Se on kuitenkin tekni­sesti ratkais­ta­vissa, maail­malla on paljon toimivia esimerkkejä.

- Suurempi ongelma on varmasti se, että koko Suomen rauta­verkko on kehitetty palve­le­maan erityi­sesti Suomen­lahden ja Pohjan­lahden satamien vienti- ja tuonti­kul­je­tuksia. Ainoat ulkomaan yhteydet ovat olleet Venäjän suuntaan, jossa käytän­nössä sama raide­le­veys on mahdol­lis­tanut tavara­vau­nujen rajan­yli­tykset, Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton liiken­ne­asian­tun­tija Jyrki Suorsa kertoo.

Saimaan kanavan liiken­teen loppu­minen pakotti itäisen Suomen tavara­lii­ken­teen kiskoille ja kumipyörille.

- Kauppa­me­ren­ku­lulla oli suuri alueel­linen merkitys, joten tavara­vir­tojen siirty­minen pääosin rauta­teille ei ole tapah­tunut ongelmitta.

Joensuun ja Kontio­mäen väli yksi pullonkauloista

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on mukana Interreg Aurora ‑ohjelman rahoit­ta­massa New North – Trans­port, Logis­tics and Security of Supply ‑hankkeessa. Hankkeessa mm. selvi­te­tään, millai­seksi ja miten rauta­tie­verkkoa tulisi hankea­lu­eella kehittää, jotta koko alueen – myös Suomen ja erityi­sesti itäisen Suomen – rauta­tie­kul­je­tukset yhdis­tyi­sivät toimi­vasti pohjoisen kautta euroop­pa­lai­seen rataverkkoon.

- Kehitet­täviä pullon­kau­loja hankea­lu­eella on varmasti paljon. Pohjois-Karjalan kannalta niistä ensim­mäinen on Joensuun ja Kontio­mäen väli. Kysei­sestä ratao­suu­desta valmistui juuri tarve­sel­vitys, jossa esite­tään mittavia kehit­tä­mis­tar­peita lähivuo­sille, jotta edes nykyinen liikenne saatai­siin turvattua, Jyrki Suorsatoteaa.

New North ‑hanke kattaa Lapin, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen yhteis­työn Suomessa, Meren­kurkun neuvoston Kvarkenin sekä Väster­bot­tenin ja Norrbot­tenin alueiden Ruotsissa, sekä Tromsin ja Finnmarkin alueiden Norjassa. Hankkeen budjetti on 1,9 miljoonaa euroa.