Väylä­verkon inves­toin­tioh­jelman luonnok­sessa useita Itä-Suomelle tärkeitä ratahank­keita – merkit­tävin inves­tointi luvassa Karjalan radalle

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto edellyttää, että ratain­ves­toinnit käynnis­te­tään nopeasti Imatra–Joensuu-osuudella. Myös Ylämyllyn erita­so­liit­tymän raken­ta­minen tulee palauttaa inves­toin­tiohjelmaan.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on valmis­tellut yhteisen lausunnon Etelä-Savon, Kainuun, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon kanssa väylä­verkon inves­toin­tioh­jelman luonnok­sesta. Inves­toin­tioh­jelma kattaa vuodet 2025–2032. Maakun­ta­hal­litus hyväksyi lausunnon vuoden viimei­sessä kokouksessaan.

Hyvää luonnok­sessa on se, että itäisen Suomen raideyh­teyk­sien välitys­kyvyn ja nopeus­tason puutteet on huomioitu ja tunnis­tettu. Siinä on useita Itä- ja Kaakkois-Suomelle tärkeitä hankkeita. Luonnoksen merkit­tävin itäisen Suomeen kohdis­tuva inves­tointi kohdistuu Karjalan radalle välille Luumäki–Joutseno (262 M€). Maakun­tien mukaan tämä on perus­teltu inves­tointi, koska entuu­des­taan vilkkaan ratao­suuden liiken­ne­määrät ovat kasva­neet 30 prosenttia Venäjän käynnis­tettyä hyökkäyksen Ukrai­naan. Tavara­lii­ken­teen lisäksi hanke luo edelly­tyksiä kehittää kauko­ju­na­lii­ken­nettä Joensuun ja Helsingin välillä.

Maakun­tien mukaan inves­toin­ti­koh­teiden arvioin­nissa tulee huomioida entistä tarkemmin hankkeiden vaiku­tukset koko maan talous‑, turvallisuus- ja aluekehitykselle.

- Traficomin laatiman valta­kun­nal­lisen liikenne-ennusteen mukaan rataverkon kulje­tus­määrät kasvavat Suomessa erityi­sesti Savon ja Karjalan radoilla vähin­tään vuoteen 2030 asti. Tämä ei näy riittä­vällä tavalla inves­toin­tioh­jel­ma­luon­nok­sessa. Imatra–Joensuu-rataosalle esitetty 64 miljoonan euron inves­tointi on jo oikean suuntainen, mutta sillä­kään ei saavu­teta riittävää palve­lu­tasoa, lausun­nossa todetaan.

Pohjois-Karjalan näkökul­masta inves­toin­tioh­jelman luonnok­sessa on myönteistä, että Karjalan rata Joensuuhun ja ratayh­teys Joensuusta Kontio­mäelle on huomioitu. Maakun­ta­liitto edellyttää, että ohjel­maan kirjatut rata- ja maantie­koh­teet myös toteu­te­taan mahdol­li­simman nopeasti. Lisäksi maakun­ta­liitto esittää inves­toin­tioh­jel­maan seuraavia muutoksia:

1. Ylämyllyn erita­so­liit­tymän raken­ta­minen on palau­tet­tava takaisin inves­toin­tioh­jel­maan ja suunni­telmat on viimeis­tävä pikai­sesti. Erita­so­liit­tymä on ollut jo aiemmin investointiohjelmassa.
2. Imatra–Joensuu-radan välitys­kykyä paran­tavaa inves­tointia tulee kiirehtiä. Hankkee­seen on sisäl­ly­tet­tävä myös välttä­mätön radan perus­kor­jaus ja tarvit­tavat nopeudennostotoimenpiteet.
3. Joensuu–Kontiomäki-radan sähköistys tulee käynnistää ensim­mäi­seksi Joensuun ja Uimaharjun väliseltä osuudelta, jossa raide­kul­je­tusten määrä on selvästi suurinta. Tämä palvelee mm. Uimaharjun sellu­teh­taan kuljetuksia.
4. Lieksan­joen silta­hank­keen kustan­nusarvio on päivi­tet­tävä vastaa­maan tuoreimpia suunnit­telun mukaisia summia.

 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyö tiivistyy edunvalvonnassa

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen maakun­tien yhteis­työ­so­pi­muksen. Uudella sopimuk­sella maakunnat muodos­tavat Itä- ja Pohjois-Suomen neuvot­te­lu­kunta ‑toimie­limen, jonka tehtä­vänä on käsitellä maakun­nille yhteisiä edunvalvonta-asioita kansal­li­sesti ja EU:n tasolla. Toimie­limen nimeksi tulee Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta.

Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi ovat muodos­ta­neet vuodesta 2011 alkaen EU:n tilas­tol­lisen aluejaon mukaisen yhteisen NUTS2-alueen. Liitoilla on yhteinen EU-toimisto ja sitä koskeva yhteistyösopimus.

Itä-Suomen kuntien kulttuu­ri­toi­min­taan tukea

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö on myöntänyt Kuopion kaupun­gille, Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tolle ja Etelä-Savon maakun­ta­lii­tolle yhteensä 415 000 euron avustuksen kuntien kulttuu­ri­toi­minnan kehit­tä­mis­teh­tä­vään. Pohjois-Karjalan osuus avustuk­sesta on 143 100 euroa

Maakun­ta­hal­litus merkitsi tiedoksi, että avustus käyte­tään Kulttuuri itää ‑hankkeen toimin­taan. Tavoit­teena on luoda Itä-Suomen alueelle uusi, pysyvä verkos­to­toi­minnan malli, jonka avulla tuetaan kuntien kulttuu­ri­toi­minnan laatua, vaikut­ta­vuutta, henki­löstön osaamista, asukkaiden yhden­ver­tai­suutta ja kuntien keski­näistä yhteis­toi­mintaa. Lisäksi tehtä­vällä ediste­tään kulttuurin ja taiteen tekijöiden työllis­ty­mistä. Pohjois-Karjalassa hanketta koordinoi maakun­ta­liiton kulttuu­ri­asian­tun­tija Hannele Autti 50 prosentin työajalla. 

Maakun­ta­hal­litus myönsi Jari Aholle eron hallinto- ja talous­joh­tajan virasta 1.5.2024 alkaen. Eläkkeelle siirty­välle Jari Aholle kertyi työvuosia maakun­ta­lii­tossa yhteensä lähes 18 vuotta.

Maakun­ta­hal­litus toivottaa hyvää joulua ja onnel­lista uutta vuotta 2024. Seuraava kokous on 29.1.2024.

Lisätiedot: maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Räsänen, p. 0400 673 114, [email protected], maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen, p. 0400 832 572, [email protected]