EU-rahoituksen osuus elintärkeä Pohjois-Karjalan kehittämisessä

Kaksi vuotta, 309 kehit­tä­mis­han­ketta ja 113 miljoonaa euroa rahoi­tusta. Lisänä vielä yritys­tuet ja maata­lous­tuet. Pohjois-Karjalan maakun­taoh­jelman POKAT 2025 (2022–2025) toteut­ta­minen on edennyt puoli­välin krouviin poikkeuk­sel­lisen vauhdikkaasti.

- Ainakin hanke­ra­hoitus määräl­li­sesti tekee osansa Pohjois-Karjalan alueke­hi­tyksen eteen. POKAT 2025 ‑maakun­taoh­jelman toteu­tuksen alkuvuodet ovat olleet poikkeuk­sel­lisen rahak­kaat ja näyttää siltä, että tämä maakun­taoh­jelma tulee ainakin tavoit­ta­maan, jollei rikko­maan ennätyksen, joka tehtiin maakun­taoh­jel­ma­kau­della 2014–2017, jolloin Pohjois-Karjalassa toteu­tet­tiin 477 hanketta 191,3 miljoonan euron edestä, Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton alueke­hi­tys­asian­tun­tija Pia Pitkänen kertoo.

EU-rahoituksen merkitys Pohjois-Karjalan kehit­tä­mis­toi­min­nassa on kasvanut koko ajan. Tällä hetkellä maakunnan kehit­tä­mis­han­ke­ra­hoi­tuk­sesta peräti 96 prosenttia tulee Euroopan unionilta. Itä- ja Pohjois-Suomen edunval­vonnan huomio onkin nyt neuvot­te­luissa, jotka koskevat vuonna 2028 alkavaa rahoituskautta.

- EU-rahoitus on elintärkeä Pohjois-Karjalan elinvoiman ja kilpai­lu­kyvyn vahvis­ta­jana, kuten se on koko Itä- ja Pohjois-Suomelle. Vaikka rahoi­tus­oh­jel­mien kirjo on monipuo­linen, paljon on silti kiinni siitä, millaisen alue- ja raken­ne­po­liit­tisen rahoi­tus­rat­kaisun eli rakennerahasto-ohjelman saamme seuraa­valle rahoi­tus­kau­delle, alueke­hi­tys­joh­taja Eira Varis toteaa.

Vahvat alat vahvem­miksi, nouse­ville aloille menes­ty­misen mahdollisuudet

Maakun­taoh­jel­massa määri­tel­lään Pohjois-Karjalan kehit­tä­misen suunta neljäksi vuodeksi kerral­laan. Taustalla vaikut­tavat paitsi EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tiikan ohjelma myös valta­kun­nal­linen alueke­hit­tä­mis­päätös ja Pohjois-Karjalan oma kehittämisstrategia.

Käynnissä olevan maakun­taoh­jelman tavoit­teena on parantaa maakunnan saavu­tet­ta­vuutta, kasvattaa elinvoimaa vahvuuk­sien kautta, panostaa osaami­seen ja koulu­tuk­seen sekä asukkaiden hyvin­voin­tiin ja hakea kasvua ilmas­to­kes­tä­villä ratkai­suilla ja luontomatkailulla.

Maakun­taoh­jelman osana on myös älykäs erikois­tu­minen, jonka teemoina ovat uudis­tuva teolli­suus ja kehit­tyvät tekno­lo­giat, puhtaat ratkaisut ja vihreä siirtymä sekä innova­tii­viset ja kestä­västi tuotetut palvelut

- Pohjois-Karjalan vahvuusa­lojen tuen lisäksi nousevia osaami­sa­loja tulee kehittää, samoin kuin kärkiklus­te­reita nostaa uusiksi ekosys­tee­meiksi. Nämä luovat vetovoi­maisen toimin­taym­pä­ristön. Tämän lisäksi tarvit­semme kilpai­lu­ky­kyisen elinym­pä­ristön ja laaduk­kaat palvelut. Saavu­tet­ta­vuus on keskeistä esimer­kiksi yritys­temme kilpai­lu­ky­vylle, mutta haastava rahoi­tus­kohde nykyi­sille EU-ohjelmille, Eira Varis kertoo.

- Peräti puolet kaikista rahoi­te­tuista hankkeista toteuttaa painopis­teitä ilmas­to­kes­tä­vyys ja metsä­bio­ta­lous, älykäs erikois­tu­minen ja hyvin­vointi. Rahoi­tuksen jakau­massa samat kolme painopis­tettä ovat saaneet 64 prosenttia kaikesta kehit­tä­mis­han­ke­ra­hoi­tuk­sesta, Pia Pitkänen avaa viimeisen kahden vuoden tuloksia.

Isot organi­saa­tiot hanke­toi­minnan vetureita

Maakun­taoh­jelman puoli­matkan krouvissa eniten kehit­tä­mis­hank­keita on toteu­tettu metsä­bio­ta­lou­dessa, hyvin­voin­nissa, koulu­tuk­sessa, matkai­lussa ja kaivan­nai­sa­lalla. Matkailu on noussut viiden kärkeen nykyi­sellä ohjelmakaudella.

Hankkeiden toteut­ta­jista eniten rahoi­tusta ovat saaneet Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäins­ti­tuutti, Karelia-ammattikorkeakoulu, Geolo­gian tutki­mus­keskus GTK ja Luonnonvarakeskus.

- Rahoi­tuk­selle tarvi­taan osaavat hakijat. Hankkeita toteuttaa tällä hetkellä 103 eri toimijaa, mutta käytän­nössä suurimman potin saavat tarkas­te­lu­jak­sosta toiseen samat kymmenen organi­saa­tiota, joiden keski­näinen järjestys hieman vaihtuu. Tämä ei välttä­mättä ole huono asia, sillä isot organi­saa­tiot usein toimivat veturior­ga­ni­saa­tioina pienem­mille ja ovat mahdol­lis­ta­neet esimer­kiksi yritysten osallis­tu­misen EU:n tutki­mus­oh­jelma Horisontti Euroop­paan, Pia Pitkänen sanoo.

Suurin hanke on ollut Euroopan metsäins­ti­tuutin Forwards-hanke, joka sai 7,3 miljoonan euron rahoi­tuksen Horisontti Eurooppa ‑ohjelmasta.Pienin puoles­taan Juuan musiik­ki­juhlat, joka sai 1 600 euroa Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta.

Vaihte­lu­väli on siis suuri, mutta kaiken kaikkiaan hankkeiden koko on kasvanut selvästi POKAT 2025 ‑kaudella. Hankkeet ovat budje­teil­taan lähes 100 000 euroa suurempia kuin edelli­sellä, 2018–2021-maakuntaohjelmakaudella.

Tieto: POKAT 2025 ohjelman 2 vuoden toteuma

• Kehit­tä­mis­hank­keita 309, joiden rahoitus 113 miljoonaa euroa
• Hankkeita rahoi­tettu 11 eri rahoi­tus­oh­jel­masta. Rahoi­tuk­sesta 96 % EU-rahoitusta, 2 % kansal­lista ja 2 % maakunnallista
• Hanke­ha­ki­joita 103
• Rahoi­tus­oh­jelmat: Pohjois-Karjalan tulevai­suus­ra­hasto (alueel­linen), AKKE ja AIKO (kansal­linen), EAKR, ESR, Maaseu­tu­ra­hasto, RFF, Horisontti Eurooppa, Pohjoinen periferia ja arktinen, Interreg Itämeren alue, Interreg Europe ja Interreg Aurora (EU).
• Älykäs erikois­tu­minen on EU:n alueel­lisen innovaa­tio­po­li­tiikan konsepti, jonka mukaan maiden ja alueiden tulisi tunnistaa ja valita omat vahvuusa­lu­eensa, joihin tulevai­suuden panos­tukset ja inves­toinnit kohdennetaan.
• Pohjois-Karjalassa älykästä erikois­tu­mista toteut­tavat hankkeet ovat pääosin EU-rahoitteisia (97 %) ja pääosin alue- ja raken­ne­po­li­tiikan ohjel­masta rahoi­tet­tuja (71 %).

Lisätiedot: alueke­hi­tys­joh­taja Eira Varis, p. 050 307 4806, [email protected], alueke­hi­tys­asian­tun­tija Pia Pitkänen, p. 040 559 2210, [email protected]