Maakun­ta­kaava mahdol­listaa tärkeät energia­hank­keet kestä­vällä tavalla

Pohjois-Karjalan energia­rat­kai­suihin ja maisema-alueisiin keskit­tyvän maakun­ta­kaavan 2040 toisen vaiheen laadinta etenee. Maakun­ta­hal­litus hyväksyi maakun­ta­liiton vasti­neet kaava­luon­nok­sesta saatuun palaut­tee­seen ja päätti asettaa kaavaeh­do­tuksen viran­omais­lausun­noille ajalle 18.12.2024–3.2.2025.

Luonnok­sesta annet­tiin 93 lausuntoa ja palau­tetta, joista suurin osa koski tuuli­voimaa. Palaut­teen ja laajan vaiku­tusten arvioinnin jälkeen tuulivoima-alueita on vähen­netty ja rajattu kaavaeh­do­tuk­seen. Muun muassa Pielisen itäpuo­lella (Kolin kansal­lis­mai­sema) olleet neljä aluetta vähenivät yhteen, ja Natura-alueiden lähei­syy­dessä olleita alueita pienen­net­tiin. Kaavaeh­do­tuk­sessa on 18 merkit­tävää tuuli­voiman tuotan­toon sovel­tuvaa aluetta, joihin mahtuu yhteensä 562 voimalaa. Maakun­ta­kaa­va­ta­solla otetaan kantaa vain vähin­tään kahdeksan tuuli­voi­malan alueisiin.

Kolilta avautu­vaan kansal­lis­mai­se­maan jäi vain yksi tuulivoima-alue, joka sijoittuu Panka­kosken taajaman reunalta noin viisi kilometriä kaakkoon. Kolin huipulta Panka­kosken taaja­maan on linnun­tietä noin 30 kilometriä. Maakunnan kunnista tuulivoima-alueita ei esitetä Ilomant­siin, Kiteelle, Kontio­lah­delle, Rääkky­lään ja Tohmajärvelle.

Toistai­seksi maakun­taan ei ole raken­nettu tuuli­voimaa ollen­kaan alueval­vonnan turvaa­misen takia, pisim­mällä on Liperin Korpi­vaaran hanke, joka on osayleiskaavaehdotusvaiheessa.

Maakun­nal­li­sesti merkit­tävän aurinkovoima-alueen kokoraja nousee kaavaeh­do­tuk­sessa 100 hehtaa­riin. Voimalan vaiku­tukset yhtenäi­sille metsä- ja peltoa­lueille tulee selvittää hankkeiden yksityis­koh­tai­sessa suunnittelussa.

Maakun­ta­kaa­vassa esite­tään vain toimin­nassa olevat ja/tai luvitetut maakun­nal­li­sesti merkit­tävät aurinkovoima-alueet, joita on tällä hetkellä Kontio­lahden Kyyrönsuo. Sen sijaan useita kymmeniä poten­ti­aa­lisia ja osittain suunnit­te­lussa olevia isoja aurinkovoima-alueita ei maakun­ta­kaa­vassa esitetä, mutta niitä koskeva tausta­sel­vitys on valmis­tu­massa helmikuussa.

Lisäksi ehdotuk­sessa mahdol­lis­te­taan maakunnan kytkey­ty­minen 400 kilovoltin kanta­verk­koon pohjois-eteläsuunnassa sekä länteen. Uutena kaavassa on muun muassa Kontio­lah­delta pohjoi­seen Pielisen molemmin puolin esitet­tävä yhteys­tarve, joka on osa maakunnan läpi suunni­tel­tavaa niin kutsuttua Vaara­linjaa. Pohjois-Karjala ei ole toistai­seksi 400 kV kanta­ver­kossa, joten yhteyk­sien raken­ta­misen määrit­telee aikanaan energia­tuo­tan­toa­lueiden sijoittuminen.

Maisema-alueissa lausun­to­kier­rok­sella saatu keskeisin viesti oli, että maisemia tulee ylläpitää ja säilyttää, mutta myös raken­ta­minen on mahdol­lis­tet­tava alueiden toimin­tae­del­ly­tykset huomioiden. Muutama palaute koski pohja­ve­sia­lueita, niitä tulee suojella paremmin.

Energia ja maisemat ‑kaavaeh­dotus tulee yleisesti nähtä­ville keväällä 2025. Tavoit­teena on, että maakun­ta­kaava voidaan hyväksyä maakun­ta­val­tuuston kesäkuun kokouksessa.

Kalevala-elokuvasta elinvoimaa Pielisen Karjalaan

Maakun­ta­hal­litus päätti myöntää Kalevala-elokuvasta elinvoimaa ‑hankkeelle enintään 80 000 euron rahoi­tuksen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) ‑määrä­ra­hasta. Rahoi­tusta haki Pielisen Karjalan Kehit­tä­mis­keskus Oy PIKES, joka haluaa hyödyntää Nurmek­sessa kuvat­tavan Kalevala – Kullervon tarina ‑elokuvan näkyvyyttä yritysten liiketoiminnassa.

Kullervon tarina on yksi lukui­sista av-tuotantohankkeista, joita maakun­ta­liitto on tukenut Pohjois-Karjalan tulevai­suus­ra­has­tosta. Pohjois-Karjala on ollut erittäin suosittu kohde eloku­vien ja tv-sarjojen kuvaus­pai­kaksi, samalla tuotan­to­tuen kysyntä on kasvanut todella paljon. Maakun­ta­hal­litus päätti muuttaa audio­vi­su­aa­lisen alan tuotan­to­kan­nus­timen yleisiä ehtoja 1.1.2025 alkaen.

Uusissa av-tuotantokannustimen yleisissä ehdoissa on mukau­tettu tukipro­sent­teja vasta­maan valta­kun­nal­lista keskiarvoa. Av-tuotantokannustimen yleisiä ehtoja on myös täsmennetty.

Jatkossa av-tuotantokannustimen suuruus on enintään 10 prosenttia tuotannon kokonais­bud­jetin siitä osasta, joka käyte­tään Pohjois-Karjalassa synty­nei­siin ja toteu­tu­nei­siin kustan­nuk­siin. Aiemmin tuotan­to­tuen määrä oli 25 prosenttia. 

Barents-yhteistyö päätök­seen

Maakun­ta­hal­litus päätti, että Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto eroaa Barentsin alueneu­voston jäsenyy­destä vuoden 2025 loppuun mennessä. Barentsin alueneu­voston ja ‑komitean puheen­joh­ta­juuk­sista maakunta luopuu kuluvan vuoden lopussa.

Suomen ulkomi­nis­teriö tiedotti marras­kuussa, että Suomi eroaa Barentsin euroark­ti­sesta neuvos­tosta vuoden 2025 jälkeen. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto näki tarpeel­li­seksi irtautua Barentsin alueneu­voston jäsenyy­destä samassa aikataulussa.

Maakun­ta­liitto hyväk­syt­tiin Barentsin alueneu­voston jäseneksi vuonna 2016. Tuolloin nähtiin, että Barents-yhteistyön myötä Pohjois-Karjala voi edistää ihmisten elino­loihin ja hyvin­voin­tiin, yritysten kansain­vä­lis­ty­mi­seen, metsä­bio­ta­lou­teen ja Venäjä-osaamiseen liittyviä asioita. Yhteis­työltä putosi pohja Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Maakun­ta­hal­litus toivottaa hyvää joulua ja onnel­lista uutta vuotta 2025. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 27.1.2025

Lisätie­toja

maakun­ta­hal­li­tuksen ensim­mäinen varapu­heen­joh­taja Matti Mäntynen, p. 045 102 7555, [email protected], maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], alueke­hi­tys­joh­taja Eira Varis, p. 050 307 4806, [email protected], aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen, p. 0400 832 572, [email protected], yhteys­pääl­likkö Jarno Turunen, p. 0400 818 352, [email protected]