Suurin osa Suomea: Aluelähtöisen kehittämisen periaate turvattava EU:n monivuotisessa rahoitusmallissa
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat kokoontuivat 19.12. käsittelemään EU-edunvalvontaan liittyviä asioita. Euroopan komissio valmistautuu antamaan esityksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi keväällä 2025.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat yhtyvät Euroopan alueiden huoleen EU:n kehityksestä, joka uhkaa vaarantaa aluelähtöisen alue- ja rakennepolitiikan periaatteet. Neuvottelukunta ei pidä hyvänä kehitystä, jossa koheesiopolitiikan toimeenpanon ja rahoituksen toimivalta sekä poliittinen harkinta keskittyy entistä enemmän kansallisille hallituksille. Tämän seurauksena alueellinen ja paikallinen demokratia sekä päätöksenteko heikkenevät.
Neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että pohjoisen harvan asutuksen rahoituskriteeri ja sen myötä liittymissopimukseen liittyvä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema säilyy myös tulevalla ohjelmarahoituskaudella.
- Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteet, kuten pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja harva asutus, tulee huomioida myös tulevaisuudessa. Harva asutus ‑kriteeri on keskeinen koko Suomen koheesiopolitiikan saannon kartuttajana, neuvottelukunnan kannanotossa todetaan.
- EU:n itäisten raja-alueiden asema vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa tulee huomioida koko EU:n kannalta tärkeänä erillisratkaisuna tulevassa komission toimintaohjelmassa ja rahoituskehyksessä. Tämä ei saa kuitenkaan heikentää muuta Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien koheesiorahoituksen saantoa.
Neuvottelukunta edellyttää myös kansallisten, Itäisen Suomen ja Pohjoisen Suomen ohjelmissa hyväksyttyjen toimenpiteiden nopeaa käynnistämistä ja toteuttamista ohjelmissa esitetyllä tavalla.
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta on yhteistyöelin, jonka muodostavat Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo.
Lisätietoja
