OECD laittoi alueke­hi­tyksen edelly­tykset puntariin

Talou­del­lisen kehityksen ja yhteis­työn järjestö OECD on saanut valmiiksi syksyllä 2022 käynnis­ty­neen mittavan tutki­mus­hank­keen, joka koskee Pohjois-Euroopan harvaan asuttujen alueiden kestävää kehit­tä­mistä ja elinvoiman vahvistamista.

Tutki­muksen kohteena oleva alue käsittää Itä- ja Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan eli kaikkiaan 14 maakuntaa. Hankkeen on tilannut ja rahoit­tanut Euroopan komis­sion raken­ne­uu­dis­tusten tuesta vastaava pääosasto eli DG Reform.

Tutkimus perustuu tilas­toa­na­lyy­seihin, kyselyihin ja alueen toimi­jaor­ga­ni­saa­tioita edusta­vien henki­löiden haastat­te­luihin. Tulok­sena on valmis­tunut joukko teema­koh­taisia ja alueel­lisia raport­teja sekä koko alueelle, Itä- ja Pohjois-Suomelle että myös kaikilla alueen maakun­nille erikseen räätä­löi­tyinä. Raportit sisäl­tävät paitsi kilpai­lu­kyvyn, kestävän vihreän kehityksen ja demogra­fian kaltaisten alueiden kannalta keskeisten teemojen analyy­sejä, myös suosi­tuksia tarvit­ta­vista politiikkatoimenpiteistä.

Alueen ja sen maakun­tien menestys vaatii kokonais­val­taista lähes­ty­mis­tapaa, jossa yhdis­te­tään kilpai­lu­kyky, kestävä kehitys, saavu­tet­ta­vuus ja osallis­tava hallinto.

- Tämän palapelin kaikki osaset pitää saada kohdil­leen, muuten syntyy pullon­kau­loja, jotka estävät toivotun kehityksen, sanoo tulosten julkis­ta­mis­ti­lai­suu­teen 18.2. Brysse­lissä osallis­tunut Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton alueke­hi­tys­joh­taja Eira Varis (kuvassa keskellä).

Vahvaa tukea itä–länsi-poikittaisyhteyksien kehittämiselle

Itä- ja Pohjois-Suomessa väestön vähene­minen ja ikään­ty­minen on trendi, joka vaikuttaa työvoiman saata­vuu­teen ja huolto­suh­tee­seen. OECD:n mukaan kansain­vä­lisen maahan­muuton edistä­minen ja nuorten houkut­te­le­minen ovat tässä tilan­teessa kriit­tisiä toimenpiteitä.

Alueen tutkimus- ja kehitys­toi­minta painottuu nyt korkea­kou­luihin, keskeinen kehitys­kohde on pk-yritysten innovaa­tio­toi­minnan tukeminen ja vahvistaminen.

Pohjois-Karjalassa tutki­muksen vastuu­hen­ki­lönä toiminut maakunta-asiamies Kimmo Niiranen kertoo, että myös Pohjois-Karjalaa koskevat suosi­tukset ovat saman­kal­taisia: työvoiman houkut­telu, pk-yritysten innovaa­tio­toi­minnan tukeminen ja puhtaiden energia­rat­kai­sujen edistä­minen ovat OECD:n listalla maakunnan keskei­simmät tarvit­tavat toimen­pi­teet. Suosi­tus­lis­talta löytyy myös logis­tisten yhteyk­sien ja infra­struk­tuurin kehittäminen.

- OECD:n huomiot ovat pitkälti alueen toimi­joille tuttuja asioita. Näiltä osin tutkimus vahvistaa sen, että tilan­ne­kuva on hallussa alueella. Ulkopuo­li­sessa tarkas­te­lussa nousee esille myös sellaisia asioita, joita itse emme välttä­mättä ole notee­ran­neet tai joita pidämme itses­tään­sel­vyyk­sinä, Niiranen sanoo.

OECD näkee esimer­kiksi pohjoisen harvaan asutun alueen sisäi­sessä yhteis­työssä ja talou­del­li­sessa integroi­tu­mi­sessa merkit­tävää poten­ti­aalia, jonka toteu­tu­mista fyysisen ja digitaa­lisen infra­struk­tuurin puutteet hanka­loit­tavat. Tutkimus tarjoaa näin ollen vahvaa tukea mm. itä–länsi-suuntaisten poikit­tai­syh­teyk­sien kehittämiselle.

Pohjois-Karjalan lähin suuri kaupunki onkin Jyväskylä

Tilas­to­tar­kas­telut tarjoavat joskus yllätyksiä. Tässä tutki­muk­sessa tällai­siin lukeutuu esimer­kiksi se, että saavu­tet­ta­vuu­dessa Pohjois-Karjala sijoittuu Suomen maakun­nista heikoim­maksi. Tämä ei niinkään ole yllät­tävää, mutta tarkas­te­lu­tapa ja perus­telut ovat.

OECD tarkas­telee saavu­tet­ta­vuutta euroop­pa­lai­sit­tain määri­tel­tyyn lähim­pään suureen kaupun­kiin. Suuri kaupunki on määri­telty koon (vähin­tään 50 000 asukasta) ja väestö­ti­heyden (vähin­tään 1 500 asukasta neliö­ki­lo­met­rillä) perus­teella. Kuopio ei täytä tämän kaupun­ki­mää­ri­telmän väestö­ti­heys­kri­teeriä, joten lähin suuri kaupunki on Jyväskylä.

Todel­lisia alueiden välisiä yhteyksiä ja toimin­nal­li­suutta ajatellen Jyväs­kylä ei kuiten­kaan ole relevantti kiinne­piste maakunnan saavutettavuudelle.

Maakunnan viesteihin uutta painoarvoa

Pohjois-Karjalan kehit­tä­misen strate­ginen ote saa tutki­muk­sessa kiitosta kokonais­val­tai­suu­desta ja tulevai­suuso­rien­taa­tiosta sekä kestä­vään kehityk­seen sitou­tu­mi­sesta. Samalla todetaan, että maakunnan on kohdat­tava sisäiset heikkou­tensa ja ulkoiset haasteensa tietoi­silla toimen­pi­teillä, joilla pyritään paran­ta­maan työvoiman osaamista ja lisää­mään työmark­ki­noiden jousta­vuutta sekä edistä­mään tekno­lo­gian käyttöön­ottoa yritysten ja yhtei­söjen voimaan­nut­ta­mi­seksi digitaa­li­sella aikakaudella.

- Oleel­li­sinta hankkeessa on lopulta se, että tulokset kertoo arvos­tettu ulkopuo­linen taho. Alueen oma viesti esimer­kiksi liiken­neyh­teyk­sien paran­ta­mi­seksi tulki­taan helposti eduna­ja­mi­seksi, nyt itäisen Suomen haasteista ja mahdol­li­suuk­sista saadaan tutki­mus­pe­rus­teinen objek­tii­vinen näkemys, Eira Varis toteaa.

Kyse on myös EU:n tulevan ohjel­ma­kauden rahoi­tuksen perus­te­luista. Harva asutus, euroop­pa­lai­sit­tain ankarat ilmasto-olosuhteet, ikään­tyvä väestö, pitkät etäisyydet, korkeat kulje­tus­kus­tan­nukset, kriit­tisen massan puute, haavoit­tuva ympäristö ja geopo­liit­tisen tilan­teen muutos ovat tutki­muksen kohteena olleelle alueella tyypil­lisiä haasteita, jotka tuodaan vahvasti esille.

Toisaalta monipuo­liset luonnon­re­surssit, vihreä siirtymä, korkea koulutus- ja osaamis­taso, arktisen ulottu­vuuden merki­tyksen kasvu ja digita­li­saatio merkit­sevät kaikki mahdol­li­suuksia. Loppujen lopuksi kyse on pitkälti siitä, mitä nämä pohjoiset harvaan asutut alueet voivat tehdä koko EU:n hyväksi ja miten EU voi tukea alueita tässä työssä.

Raportin viral­linen julkistus tapahtuu 14.3.

Lisätie­toja