Pohjois-Karjalan uudistumisen eväitä pakataan maakuntaohjelmaan
Seuraavan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman valmistelua evästettiin Elinvoimaa uudistumalla ‑foorumissa 27.3. Joensuussa. Paikalla oli yli sata aluekehittämiseen tavalla tai toisella osallistuvaa henkilöä.
Vuoteen 2029 tähyävän maakuntaohjelman kolme tavoitetta ovat Kestävä elinvoima ja investoinnit, Hyvinvoiva väestö ja yhteisöt sekä Vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto. Kaikessa maakunnan kehittämisessä kulkevat mukana Vakaus ja turvallisuus sekä Kansainvälisyys. Tavoitteisiin pääsemisen edellytyksiä ja samalla maakunnallisen edunvalvonnan kärkiä ovat energia‑, liikenne- ja viestintäverkkojen kehittäminen sekä koulutuksen ja työllisyyden vahvistaminen.
- Aluekehitys on monitasoista ja laaja-alaista, kiteytti tilaisuuden juontanut aluekehitysjohtaja Eira Varis.
Aluekehitys vaatii myös ennustajan lahjoja. Kun nykyistä Pokat 2025 ‑maakuntaohjelmaa valmisteltiin, kukaan ei osannut ennakoida koronapandemiaa tai Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Ennakointia ja ketteryyttä myös maakuntaohjelman sisältöihin peräänkuuluttivat paneelikeskusteluun osallistuneet Business Joensuun palvelujohtaja Pauliina Pikkujämsä ja Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisjohtaja Anne Ilvonen.
- Vihreän siirtymän mahdollisuudet ennakoineet alueet ovat jo pitkällä, Pikkujämsä sanoi.
- Pitää uskaltaa ajatella isosti. Esimerkiksi kaksikäyttöiset tuotteet ovat nyt jokapäiväisessä keskustelussa, olisiko meillä siihen annettavaa maakunnassa vielä olevan muovialan osaamisen kautta, Ilvonen esitti.
Koulutusektorin ja elinkeinoelämän yhteistyö tiivistyy
Foorumissa kävi selväksi, että Pohjois-Karjalan tulevaisuuden menestys nojaa vahvaan koulutussektoriin. Sillä rintamalla maakunnalla ei ole hävettävää, päinvastoin koulutusorganisaatiot ovat huippuluokkaa kansainvälisessäkin vertailussa. Tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten yhteistyöllä on jo nyt saatu hienoja tuloksia niin metsäbiotaloudessa kuin fotoniikassakin.
- Minulta on kysytty, että voiko meillä edes opiskella. Samaan aikaan meillä on Suomen monialaisin yliopisto, joka on valittu kansainvälisessä vertailussa Suomen parhaaksi. Itse asiassa Pohjois-Karjala on Suomen paras maakunta kouluttautua, maakuntajohtaja Markus Hirvonen kuvasi todellisuuden ja mielikuvien eroa.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikosen mukaan juuri korkea-asteen koulutusta tarjoavat kaupunkiseudut ovat pärjänneet Suomessa. Foorumissa tuli useassa puheenvuorossa esille, että koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä on tiivistettävä entisestään.
Pohjois-Karjalan haasteena on pitää maakunnassa tutkinnon suorittaneet nuoret. Tähän haasteeseen myös maakuntaohjelman toimenpiteillä pyritään vastaamaan.
- Valtion pitää huolehtia infra. Kaikki muu on meidän omissa käsissä, totesi Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen.
Aluekehitystä EU-rahalla
Lakisääteisessä maakuntaohjelmassa linjataan alueen kehittämisen suunta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Seuraava Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma on jo seitsemäs Eira Varikselle.
- Maakuntaohjelmalla ei ole omaa budjettia, mutta vuositasolla erilaisiin maakuntaohjelman toimenpiteisiin käytetään 170 miljoonaa euroa. Siitä EU-rahaa on 130 miljoonaa.
Pokat 2025 ‑maakuntaohjelman kolmen vuoden etapin kohdalla maakunnassa oli toteutettu 453 kehittämis- tai investointihanketta, joiden rahoitus oli yhteensä 193 miljoonaa euroa. Rahoitus tuli lähes täysin EU:n eri rahoitusohjelmista.
EU-rahoituksesta on tullut vuosi vuodelta tärkeämpi niin Pohjois-Karjalassa kuin muualla Itä- ja Pohjois-Suomessa.
- Kansallinen rahoitus on mennyt lähes nolliin Paikallisen äkillisen rakennemuutoksen tukea lukuun ottamatta, Varis kertoi.
Maakuntaohjelman valmistelu etenee työryhmätyöskentelyn ja poliittisen valmistelun kautta. Ehdotus maakuntaohjelmasta lähtee lausunnoille syyskuun lopussa. Tavoitteena on, että ohjelma hyväksytään joulukuussa maakuntavaltuustossa.
Lisätietoja
