Itä-Suomen energia­foo­rumi tunnisti inves­toin­tien kipupisteet

Maan hallitus haluaa kaksin­ker­taistaa sähkön­tuo­tannon seuraavan 15 vuoden aikana, ja inves­toin­teja houku­tel­laan sujuvoit­ta­malla hankkeiden luvitusta yhden luukun mallilla, kertoi ympäristö- ja ilmas­to­mi­nis­teri Kai Mykkänen (kok) Itä-Suomen energia­foo­ru­missa tiistaina 3.10. Joensuussa.

Energia­foo­ru­miin kokoon­tu­nutta satapäistä osanot­ta­ja­joukkoa kiinnosti, miten hallitus aikoo edistää Itä-Suomen osallis­tu­mista tähän kehityk­seen ja kuinka keväällä julkaistun Rädyn raportin ehdotuksia tuuli­voi­ma­ra­ken­ta­misen esteiden poista­mi­seksi aiotaan viedä käytän­töön. Minis­teri ei luvannut puheen­vuo­ros­saan nopeita konkreet­tisia toimen­pi­teitä, mutta hän vakuutti, ettei aluetta jätetä löysään hirteen. Hän totesi, että itäisellä Suomella voisi olla oma roolinsa energia­mur­rok­sessa hiili­diok­sidin uusio­käyt­töön ja talteen­ot­toon liitty­vässä teolli­suu­dessa, esimer­kiksi polttoai­neiden tuotan­nossa tai rakentamisessa.

Uusiu­tuvan energian tuotannon lisäksi kanta­verkon riittä­mätön kapasi­teetti oli keskiössä energia­foo­ru­missa. Muun muassa Joensuuhun vetylai­tosta suunnit­te­levan P2X Solutions Oy:n Mika Simola kertoi, että laitoksen kokoa piti pienentää suunni­tel­lusta sähkön­siirron aiheut­taman pullon­kaulan takia. Simola ei ollut ainoa paikalla ollut inves­to­reiden edustaja, joka toi asian esille. Pohjois-Karjala pudotet­tiin yllät­täen pois Fingrid Oyj:n vuoteen 2033 ulottu­vasta kanta­verkon kehittämissuunnitelmista.

Kyseessä on muna vai kana ‑ongelma eli ovatko vahvis­tetut inves­toin­ti­pää­tökset edellytys kanta­verkon vahvis­ta­mi­selle vai onko kanta­verkon kapasi­teetti edellytys energiainvestoinneille.

Fingridin suunnit­te­lu­pääl­likkö Aki Laurilan mukaan yhtiössä ei nähdä tällä hetkellä tarvetta verkon vahvis­ta­mi­selle itäisessä Suomessa. Hän lisäsi, että siirto­tar­peet voivat muuttua nopeas­tikin, jos Suomi pystyy siirty­mään tavoit­teiden mukai­sesti sähkön ja siitä jalos­tet­tujen polttoai­neiden viejäksi. Joka tapauk­sessa aikaa kuluu, sillä 400 kilovoltin voima­linja valmistuu nopeim­mil­laan seitse­mässä vuodessa. Energia­foo­rumin osallis­tu­jien mielestä tämä aika pitäisi pystyä puolittamaan.

Tilai­suu­dessa kävi selväksi, että itäisen Suomen energia-asioiden edisty­minen vaatii selkeää ja aktii­vi­sempaa viestintää eri osapuolten välillä. Esimer­kiksi vain Puolus­tus­voi­milla on tieto myönteisen lausunnon saaneista tuuli­voi­ma­hank­keista, joten niiden elinkel­poi­suutta eivät muut toimijat voi arvioida, vaikka tällaista antoivat ymmärtää puheen­vuo­rois­saan sekä minis­teri Mykkänen että suunnit­te­lija Simo Hauta­kangas Puolus­tus­voi­mien pääesi­kun­nasta. Toisaalta hankkeet, joista ei ole tehty viral­lista liityn­tä­ky­selyä, Fingrid luokit­telee ideoiksi, joilla ei ole vaiku­tusta suunnitelmiin.

- Pohjois-Karjalassa on vireillä paljon hankkeita, joten toimi­joiden tulee laittaa hanke­listat kuntoon ja oltava yhtey­dessä sähköyh­tiöihin, jotta tieto lisääntyy eivätkä tarpeet tule yllätyk­senä. Ymmärrys energia­sek­torin kokonais­ku­vasta vahvistuu juuri käynnis­tetyn maakun­ta­kaavan toisen vaiheen laadinnan myötä, sanoi Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen.

Energia­foo­rumin järjes­tivät tällä kertaa Business Joensuu, Pohjois-Karjalan kauppa­ka­mari, Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto ja Interreg Europe ‑ohjel­masta rahoi­tuk­sensa saava EXPRESS-projekti (European regions promo­ting renewable energy self-sufficiency.