Tiedotteet
EU-rahoituksen osuus elintärkeä Pohjois-Karjalan kehittämisessä
Kaksi vuotta, 309 kehittämishanketta ja 113 miljoonaa euroa rahoitusta. Lisänä vielä yritystuet ja maataloustuet. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2025 (2022–2025) toteuttaminen on edennyt puolivälin krouviin poikkeuksellisen vauhdikkaasti.
- Ainakin hankerahoitus määrällisesti tekee osansa Pohjois-Karjalan aluekehityksen eteen. POKAT 2025 ‑maakuntaohjelman toteutuksen alkuvuodet ovat olleet poikkeuksellisen rahakkaat ja näyttää siltä, että tämä maakuntaohjelma tulee ainakin tavoittamaan, jollei rikkomaan ennätyksen, joka tehtiin maakuntaohjelmakaudella 2014–2017, jolloin Pohjois-Karjalassa toteutettiin 477 hanketta 191,3 miljoonan euron edestä, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen kertoo.
EU-rahoituksen merkitys Pohjois-Karjalan kehittämistoiminnassa on kasvanut koko ajan. Tällä hetkellä maakunnan kehittämishankerahoituksesta peräti 96 prosenttia tulee Euroopan unionilta. Itä- ja Pohjois-Suomen edunvalvonnan huomio onkin nyt neuvotteluissa, jotka koskevat vuonna 2028 alkavaa rahoituskautta.
- EU-rahoitus on elintärkeä Pohjois-Karjalan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistajana, kuten se on koko Itä- ja Pohjois-Suomelle. Vaikka rahoitusohjelmien kirjo on monipuolinen, paljon on silti kiinni siitä, millaisen alue- ja rakennepoliittisen rahoitusratkaisun eli rakennerahasto-ohjelman saamme seuraavalle rahoituskaudelle, aluekehitysjohtaja Eira Varis toteaa.
Vahvat alat vahvemmiksi, nouseville aloille menestymisen mahdollisuudet
Maakuntaohjelmassa määritellään Pohjois-Karjalan kehittämisen suunta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Taustalla vaikuttavat paitsi EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma myös valtakunnallinen aluekehittämispäätös ja Pohjois-Karjalan oma kehittämisstrategia.
Käynnissä olevan maakuntaohjelman tavoitteena on parantaa maakunnan saavutettavuutta, kasvattaa elinvoimaa vahvuuksien kautta, panostaa osaamiseen ja koulutukseen sekä asukkaiden hyvinvointiin ja hakea kasvua ilmastokestävillä ratkaisuilla ja luontomatkailulla.
Maakuntaohjelman osana on myös älykäs erikoistuminen, jonka teemoina ovat uudistuva teollisuus ja kehittyvät teknologiat, puhtaat ratkaisut ja vihreä siirtymä sekä innovatiiviset ja kestävästi tuotetut palvelut
- Pohjois-Karjalan vahvuusalojen tuen lisäksi nousevia osaamisaloja tulee kehittää, samoin kuin kärkiklustereita nostaa uusiksi ekosysteemeiksi. Nämä luovat vetovoimaisen toimintaympäristön. Tämän lisäksi tarvitsemme kilpailukykyisen elinympäristön ja laadukkaat palvelut. Saavutettavuus on keskeistä esimerkiksi yritystemme kilpailukyvylle, mutta haastava rahoituskohde nykyisille EU-ohjelmille, Eira Varis kertoo.
- Peräti puolet kaikista rahoitetuista hankkeista toteuttaa painopisteitä ilmastokestävyys ja metsäbiotalous, älykäs erikoistuminen ja hyvinvointi. Rahoituksen jakaumassa samat kolme painopistettä ovat saaneet 64 prosenttia kaikesta kehittämishankerahoituksesta, Pia Pitkänen avaa viimeisen kahden vuoden tuloksia.
Isot organisaatiot hanketoiminnan vetureita
Maakuntaohjelman puolimatkan krouvissa eniten kehittämishankkeita on toteutettu metsäbiotaloudessa, hyvinvoinnissa, koulutuksessa, matkailussa ja kaivannaisalalla. Matkailu on noussut viiden kärkeen nykyisellä ohjelmakaudella.
Hankkeiden toteuttajista eniten rahoitusta ovat saaneet Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäinstituutti, Karelia-ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Luonnonvarakeskus.
- Rahoitukselle tarvitaan osaavat hakijat. Hankkeita toteuttaa tällä hetkellä 103 eri toimijaa, mutta käytännössä suurimman potin saavat tarkastelujaksosta toiseen samat kymmenen organisaatiota, joiden keskinäinen järjestys hieman vaihtuu. Tämä ei välttämättä ole huono asia, sillä isot organisaatiot usein toimivat veturiorganisaatioina pienemmille ja ovat mahdollistaneet esimerkiksi yritysten osallistumisen EU:n tutkimusohjelma Horisontti Eurooppaan, Pia Pitkänen sanoo.
Suurin hanke on ollut Euroopan metsäinstituutin Forwards-hanke, joka sai 7,3 miljoonan euron rahoituksen Horisontti Eurooppa ‑ohjelmasta.Pienin puolestaan Juuan musiikkijuhlat, joka sai 1 600 euroa Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta.
Vaihteluväli on siis suuri, mutta kaiken kaikkiaan hankkeiden koko on kasvanut selvästi POKAT 2025 ‑kaudella. Hankkeet ovat budjeteiltaan lähes 100 000 euroa suurempia kuin edellisellä, 2018–2021-maakuntaohjelmakaudella.
Tieto: POKAT 2025 ohjelman 2 vuoden toteuma
- Kehittämishankkeita 309, joiden rahoitus 113 miljoonaa euroa
- Hankkeita rahoitettu 11 eri rahoitusohjelmasta. Rahoituksesta 96 % EU-rahoitusta, 2 % kansallista ja 2 % maakunnallista
- Hankehakijoita 103
- Rahoitusohjelmat: Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto (alueellinen), AKKE ja AIKO (kansallinen), EAKR, ESR, Maaseuturahasto, RFF, Horisontti Eurooppa, Pohjoinen periferia ja arktinen, Interreg Itämeren alue, Interreg Europe ja Interreg Aurora (EU).
- Älykäs erikoistuminen on EU:n alueellisen innovaatiopolitiikan konsepti, jonka mukaan maiden ja alueiden tulisi tunnistaa ja valita omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan.
- Pohjois-Karjalassa älykästä erikoistumista toteuttavat hankkeet ovat pääosin EU-rahoitteisia (97 %) ja pääosin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta rahoitettuja (71 %).
Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Eira Varis, p. 050 307 4806, [email protected], aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen, p. 040 559 2210, [email protected]