SuomiAreenan panelistit.

Pohjois-Karjala tarjosi näkymän idän tulevai­suu­desta Porissa 

Pohjois-Karjala osallistui SuomiA­ree­naan panee­lilla, joka haastoi ajankoh­taisen aluepo­liit­tisen ja turval­li­suus­kes­kus­telun. Kasvu syntyy yllät­tä­vistä paikoista – turval­li­suus yhtei­söistä ‑paneeli pidet­tiin keski­viik­kona 25.6. Eetunau­kion lavalla Porissa.

Paneelin fasili­taat­to­rina toiminut muusikko ja ihmisoi­keus­vai­kut­taja Mikko Kuustonen avasi keskus­telun totea­malla, että turval­li­suus ei synny vain karttojen rajavii­voista, vaan ihmisistä ja yhteydestä.

Maakun­ta­joh­taja Markus Hirvosen mukaan niin sanotut kovan turval­li­suuden teemat – varau­tu­minen ja maanpuo­lustus – eivät ole miten­kään erikoisia Pohjois-Karjalassa. Ne ovat olleet aina osa tekemistä. Puhe pitäi­sikin kääntää yhteis­kunnan raken­ta­mi­seen tulevai­suususkon kautta.

- Siinä mielessä Pohjois-Karjala on erinomainen esimerkki, koska meillä on kaksi korkea­koulua ja 25 000 opiske­lijaa. Täällä voidaan kokeilla ja tehdä sitä tulevaisuutta.

Keskus­te­lussa kommen­toi­tiin Helsingin Sanomien parin viikon takaista pääkir­joi­tusta, jossa piirret­tiin railoa maan sisälle ja kysee­na­lais­tet­tiin itäisen Suomen kehit­tä­mistä. Työelä­mä­pro­fes­sori Kaari Mattilan mukaan tällai­sissa kovissa aluepo­liit­ti­sissa ulostu­loissa unohde­taan ihmiset.

- Itäraja on demokraat­tisen maailman ja dikta­tuurin raja. Se luo keskus­te­luun ihan oman perspek­tiivin ja siinä ihmisillä ja vahvoilla paikal­li­silla yhtei­söillä on tosi tärkeä rooli.

- Tärkeä osa kokonais­tur­val­li­suutta on luotta­muksen yhteis­kunta, jossa jokainen voi luottaa olevansa osa kansakuntaa.

Muita paneelin keskus­te­li­joita olivat Euroopan metsäins­ti­tuutin tutkija Aino Huiskonen ja kierto­ta­louden parissa toimiva yrittäjä Joona Kotilainen.

Panelistit lähet­tivät myös terveisiä Itä-Suomen erityis­lä­het­ti­läälle, kauppa­neuvos Harri Broma­nille.

- Valtion tehtävä on tuoda itäinen Suomi samalle tasolle muun Suomen kanssa perus­e­del­ly­tysten, kuten teiden, ratojen ja lento­lii­ken­teen osalta. Emme tarvitse mitään ylimää­räistä tukea, vaan samat olosuh­teet kuin muilla, maakun­ta­joh­taja Hirvonen sanoi.

- Pitää valita vahva kärki eli millaisia globaa­leja ongelmia me voisimme ratkaista yritys­toi­minnan avulla ja keskittyä niihin. Piilaak­sokin on 4 000 neliö­ki­lo­metriä, joten mekin voimme tehdä isommalla alueella isompia asioita, Joona Kotilainen evästi Bromania.

On tärkeää korostaa alueen mahdol­li­suuksia nuorille, Aino Huiskonen totesi.

Lisätie­toja