Maakun­ta­kaa­vassa otetaan saimaan­norpan elina­lueet huomioon myös luonnon­suo­je­lua­lueiden ulkopuolelta

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto valmis­telee osa-aluemaakuntakaavaa, jossa käsitel­lään Heinä­veden kunnan maankäyt­tö­ky­sy­myksiä. Heinä­vesi liittyi osaksi Pohjois-Karjalaa vuoden 2021 alussa, ja kaava­työssä sovite­taan Etelä-Savon maakun­ta­kaava Heinä­veden osalta Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaa­vaan. Samalla yhtenäis­te­tään maakun­ta­kaa­va­mer­kinnät ja tarkas­tel­laan Heinä­veden maankäytön tavoi­te­tilaa vuoteen 2040 saakka.

Kaava­luonnos oli alkuvuo­desta nähtä­villä ja lausun­to­kier­rok­sella. Palau­tetta tuli eniten saimaan­norpan pesimä­alueista. Luonnok­sessa esitet­tiin arvokas luontoalue (alu‑2) ‑merkin­nällä kahta saimaan­norpan pesimä­aluetta luonnon­suo­je­lua­lueiden ulkopuo­lelta Kinko­lah­delta ja Pytärä­ve­deltä, jotka sijait­sevat Koloveden kansal­lis­puiston tuntumassa.

Aluera­jaukset ja heinä­ve­te­läi­sille uusi kaava­mer­kintä ovat herät­tä­neet kysymyksiä ja epäilyksiä. Muun muassa Heinä­veden kunta on lausun­nos­saan kysee­na­lais­tanut alu-2-merkinnän tarpeel­li­suuden ja esittää sen poista­mista. Kunnan mukaan asukkaat, mökki­läiset, maano­mis­tajat sekä vesia­lueen omistajat ovat huolis­saan mahdol­li­sista lisään­ty­vistä rajoi­tuk­sista ja talou­del­li­sista menetyksistä.

Maakun­ta­liiton aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkäsen mukaan uudet pesimä­alue­mer­kinnät perus­tuvat asian­tun­ti­joilta saatuun tietoon kannan koosta, pesin­nästä ja havainnoista.

- Kaavassa katso­taan tulevai­suu­teen ja tarkoi­tuk­sena on tuoda saimaan­norpan pesimä­alueet tietoon, jotta ne voidaan ottaa huomioon alueiden käyttöön liitty­vissä suunni­tel­missa. On myös maano­mis­ta­jien oikeus­turvan kannalta hyvä asia, ettei tule yllätyksiä. Eli alu-2-merkintä maakun­ta­kaa­vassa on infor­ma­tii­vinen ja kertoo kohteen erityi­so­mi­nai­suuk­sista, mutta ei tarkoita varsi­naista suoje­lua­luetta kalas­tus­ra­joi­tuk­si­neen. Heinä­ve­del­lähän on muitakin pesimä­alueita, mutta ne ovat luonnonsuojelu- ja Natura-alueiden sisällä, Pitkänen kertoo.

Maakun­ta­liitto ja Heinä­veden kunta järjes­tivät torstaina 13.4. maakun­ta­kaa­vasta ja saimaan­norpan pesimä­alueista yleisö­ti­lai­suuden, jossa asiaa käytiin läpi eri näkökul­mista. Pitkäsen mukaan kaavan ehdotus­vai­hetta varten alu-2-merkintää tarkas­tel­laan uudel­leen muun muassa Metsä­hal­li­tuksen antaman lausunnon pohjalta. Metsä­hal­litus on esittänyt Pytärä­veden alueelle uutta pesimä­alueen rajausta, joka on luonnok­sessa nähtä­villä ollutta huomat­ta­vasti rajatumpi ja muodostuu kahdesta erilli­sestä alueesta.

Kaavaeh­do­tuksen on määrä lähteä lausun­noille touko­kuun lopussa. Se asete­taan yleisesti nähtä­ville syksyllä.

Saimaan­norpan elina­lueilla nouda­te­taan varovaisuusperiaatetta

Saimaan­norppa on erittäin uhana­lainen laji. Kannan kooksi arvioi­daan 430–440 yksilöä. Yksit­täisten kuntien alueella elävien norppien määriä ei ole arvioitu. Metsä­hal­li­tuksen luonnon­suo­jelun erityis­asian­tun­tija Miina Auttilan mukaan Heinä­veden alueella on havaittu norppien pesiä vuosit­tain 1990-luvun alusta lähtien ja siellä on syntynyt kuutteja muutaman vuoden välein.

- Saimaan­norpan kanta-arviot perus­tuvat pesälas­ken­toihin, joita on tehty säännöl­li­sesti 1980-luvulta lähtien. Pitkä­jän­teisen suoje­lu­työn ansiosta norppa­kanta kasvaa ja palaa entisille elina­lueil­leen, joilta se on ihmisen toiminnan seurauk­sena hävinnyt. Ilmas­ton­muutos kuitenkin uhkaa selviy­ty­mistä, vaikka apuki­nosten ja tulevai­suu­dessa myös keino­pe­sien avulla voidaankin parantaa kuuttien selviy­ty­mistä lauhoina talvina, Miina Auttila kertoo.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lajiva­hin­ko­koor­di­naat­tori Mika Pirinen muistuttaa, että saimaan­norppa on luonto­di­rek­tiivin neljän­nessä liitteessä mainittu laji, jonka lisääntymis- ja leväh­dys­paikan hävit­tä­minen tai heiken­tä­minen on luonnon­suo­je­lu­lain mukaan kielletty. Saimaan­norpan elina­lueilla nouda­te­taan raken­nus­paik­kojen sijoit­te­lussa varovaisuusperiaatetta.

- Saimaan­nor­palla lisääntymis- ja leväh­dy­sa­lu­eeksi katso­taan poikas­pesät, aikuisten makuu­pesät ja avove­siai­kaiset makuu­kivet sekä niiden lähia­lueet. Ihmis­toi­minta voi heikentää tai pahim­massa tapauk­sessa hävittää lisääntymis- ja leväh­dy­sa­lueen. Ne tuleekin selvittää raken­ta­mi­sessa ja maankäytön suunnit­te­lussa ja varmistaa, että toimen­pi­teet eivät heikennä tilan­netta. Kaavoi­tuksen ja ranta­ra­ken­ta­misen ohjaus on yksi keskeinen saimaan­norpan suoje­lu­keino, Mika Pirinen sanoo.

Lisätiedot: aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen, p. 0400 832 572, [email protected], luonnon­suo­jelun erityis­asian­tun­tija Miina Auttila, [email protected], lajiva­hin­ko­koor­di­naat­tori Mika Pirinen, [email protected]