Alue- ja kuntavaalit 2025
Alue- ja kuntavaalit käydään huhtikuussa. Tällä sivulla kerromme lyhyesti, mitä Pohjois-Karjalalle kuuluu. Tarjoamme myös monipuolista tietoa maakuntamme kunnista. Antoisaa ja rakentavaa vaalikevättä!
Valtuustokoko pienenee viidessä kunnassa
Tämän vuoden kuntavaaleissa viisi Pohjois-Karjalan kuntaa pienentää kunnanvaltuustonsa kokoa. Kiteen uusi valtuustokoko on 29 (-6), Nurmeksen 27 (-8), Polvijärven17 (-4), Rääkkylän 17 (-4) ja Tohmajärven 23 (-4). Koko maassa 61 kunnassa aloittaa entistä pienempi kunnanvaltuusto.
Taustalla on väen väheneminen ja kuntatalouden heikentyminen.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen eli Siun soten aluevaltuustoon valitaan 59 valtuutettua.
Kuntavaalit muuttavat Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ylintä päätösvaltaa käyttävän maakuntavaltuuston kokoonpanoa. Maakuntavaltuustoon valitaan 53 jäsentä kuntien valtuustojen edustajista.
Muuttovoittoa maahanmuuton ansiosta
Ennakollisten väestötilastojen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku oli 162 102 asukasta vuoden 2024 lopulla. Olimme viidettä kertaa peräkkäin muuttovoittomaakunta, ja muuttovoitto on ollut kasvaneen maahanmuuton ansiota.
Valitettavasti syntyvyys on heikkoa, meillä syntyi ensimmäisen kerran alle tuhat lasta.
Kun huomioidaan mm. muuttoliike ja luonnollinen väestönmuutos, vain Joensuun ja Outokummun kokonaisväkiluvut kasvoivat viime vuonna.
Vähenevä ja ikääntyvä väestö haastaa koko itäisen Suomen ja saattaa aiheuttaa pullonkauloja taloudelliselle kasvulle. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuntien vireys ja menestys eivät ole pelkästä asukasmäärästä kiinni: uusilla ja fiksuilla toimintamalleilla turvaamme hyvät elämisen edellytykset kaikkialla.
Myös viimeisimmät ennusteet Pohjois-Karjalan väestönkehityksestä ovat parantuneet eli kauheaa romahdusta ei ole näköpiirissä: jos sama tahti jatkuu, maakunnassamme on 154 867 asukasta vuonna 2040.
Pohjois-Karjalan näkymiin voit tutustua tilanne- ja kehityskuva ‑raportista. Kuntakohtaisia tilastoja mm. väestöstä, elinkeinoelämästä ja taloudesta löydät Tietopalvelut-sivuiltamme. Lisäksi siellä on suhdannetietoja sekä erilaisia selvityksiä.
Maakunnan tärkeimmät tavoitteet kootaan Vaikuttamisen kärkiin
Kokoamme vuosittain koko Pohjois-Karjalan elinvoiman vahvistamiselle tärkeät asiat ja kärkihankkeet, joiden toteuttaminen edellyttää valtion rahoitusta ja maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä. Vaikuttamisen kärjet ‑paperi on siis maakunnallisen edunajamisen työkalu.
Kärkihankkeet muotoutuvat kunnilta ja muilta maakunnan toimijoilta saatujen esitysten pohjalta. Monet mukaan nostetut asiat ovat konkreettisia esityksiä, jotka odottavat vain rahoituspäätöksiä. Osa on luonteeltaan lainsäädännöllisiä aloitteita tai kannanottoja erilaisiin valtion suunnitelmiin.
Tänä vuonna teemme töitä, että kantaverkon 400 kilovoltin yhteys saataisiin viimein tänne Pohjois-Karjalan puolelle. Liikenneyhteyksien parantaminen on Pohjois-Karjalassa ikuisuusaihe ja vahvasti esillä tänäkin vuonna, haluamme parannusta esimerkiksi Karjalan radalle.
Tutustu kuluvan vuoden tavoitteisiin.
Milloin niitä tuulimyllyjä tulee?
Suoraan kysymykseen suora vastaus: Ei osata sanoa.
Oheinen kuva on Pohjois-Savon Leppävirralta. Meille ei ole toistaiseksi rakennettu tuulivoimaa ollenkaan, jotta Suomen rajoja valvovat tutkat eivät häiriintyisi.
Meillä pisimmällä on Korpivaaran hanke, joka on edennyt Liperin kunnan koneistossa osayleiskaavaehdotusvaiheeseen.
Työn alla olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan toisessa vaiheessa ehdotamme 18 merkittävää tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta. Niihin mahtuisi yhteensä 562 voimalaa.
Suurten aurinkovoimaloiden osalta lähinnä toteutumista on Kyyrönsuon hanke, jolle Kontiolahden kunta on jo myöntänyt rakennusluvan.
Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, joka ohjaa kuntien kaavoitusta. Siinä mm. osoitetaan Pohjois-Karjalan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet.
Alueidenkäytön sivuilla voit tutusta Pohjois-Karjalaan kaavoittajan silmin.
Kiteen Puhos sai EU-jättipotin
Kiteen kaupungintalolla alkoivat puhelimet soida, kun media uutisoi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämästä yli neljän miljoonan euron investointi- ja kehittämisrahoituksesta Puhoksen teollisuusalueelle. Yrityksethän siellä kyselivät alueen mahdollisuuksista.
Puhos sai rahoituksensa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta eli se rakennetaan pitkälti EU-rahalla. Pohjois-Karjala on EU:ssa nettosaaja, saamme vuosittain Brysselin päätöksillä 140–150 miljoonaa euroa. Maakuntaliitto on yksi niistä tahoista, joiden kautta EU:n ja valtion rahoja ohjautuu Pohjois-Karjalaan.
EU-rahoitus on meille elintärkeä elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistajana, kuten se on koko harvaan asutulle Itä- ja Pohjois-Suomelle.
Maakuntaliitto vastaa myös maakuntaohjelman laadinnasta, mutta mukana on paljon muitakin toimijoita – myös kunnista. Ohjelmassa määritellään kehittämisen suunta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Seuraavan, vuoteen 2029 yltävän maakuntaohjelman laadinta on käynnistynyt
Käy kurkkaamassa, mitä aluekehittäminen tarkoittaa.
Uutta kasvua Itäisen Suomen ohjelman vauhdittamana?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi hyvässä vauhdissa olleen talouskasvun. Isku oli raju – pohjoiskarjalaiset yritykset menettivät sadan miljoonan euron liikevaihdon Venäjän-kaupasta.
Matkailuyritykset ovat edelleen sillassa: Ulkomaalaisia yöpyjiä oli viime vuonna itäisen Suomen alueella vain 270 000, kun vuonna 2019 yöpyjiä oli 714 000 – heistä puolet venäläisiä.
Itäisen Suomen kuudella maakunnilla oli aika kovat odotukset Itäisen Suomen ohjelman suhteen, mutta helmikuussa julkaistu esitys ei lunastanut niitä. Esitykseen on kirjattu hyviä toimenpiteitä, mutta niitä ei ole aikataulutettu eikä vastuutettu ja niiden rahoitus jää avoimeksi. Eli konkretia puuttuu.
Maakuntien mielestä keskeisiä itäisen Suomen kasvun vauhdittajia ovat maa‑, meri- ja ilmaliikenneyhteyksiä parantavat ja vihreitä teollisia investointeja vauhdittavat ratkaisut. Esitys erityistalousalueen perustamisesta on syytä selvittää huolella.
Mitä mieltä sinä olet Itäisen Suomen ohjelmaesityksestä?
Maakuntapäivä on Pohjois-Karjalan syntymäpäivä
Tiedätkö, milloin Pohjois-Karjala tunnistettiin ensimmäisen kerran maantieteellisenä alueena? Valistuneen arvion mukaan 304 vuotta sitten, jolloin piirreltiin Uudenkaupungin rauhan rajoja.
Tämän kunniaksi Pohjois-Karjalassa vietetään maakuntapäivää vuosittain elokuun viimeisenä lauantaina. Tämän vuoden teemana on Parasta Pohjois-Karjalassa. Maakuntaliitto tukee eri puolilla maakuntaa järjestettäviä tapahtumia, mutta jokainen voi tehdä juhlapäivästä omannäköisensä.
Maakuntapäivästä ja maakuntaliiton toteuttamasta aluemarkkinoinnista saat tietoa Tunne Pohjois-Karjala ‑sivustolta.
Ilmastotalkoissa kunnat ovat keskiössä
Ilmasto on muuttunut arvaamattomaksi, eikä se siitä taivastelemalla palaudu vaikkapa jonnekin 70-luvulle, jolloin oli selvästi neljä erilaista vuodenaikaa.
Onneksi kunnissamme ja yrityksissämme ilmastohaasteeseen on vastattu käytännönläheisellä tekemisellä. Tulostakin tullut: meillä on valtakunnan keskiarvoa huomattavasti korkeampi uusiutuvan energian osuus (72 %). Kasvihuonepäästöjä olemme onnistuneet leikkaamaan 44 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna.
Suurimmat päästölähteet ovat meillä tieliikenne, maatalous ja työkoneet. Päästöjen leikkaaminen edelleen vaatii melkoista taiteilua, koska välimatkat eivät lyhene ja teollisuus ja maatalous ovat erittäin tärkeitä elannon tuojia.
Maakunnallinen Ilmastopolku-verkkosivu julkaistaan tulevana syksynä. Sieltä voi itse kukin seurata ilmastotoimenpiteiden edistymistä kuntakohtaisesti ja maakunnan tasolla.
Tekemistämme arvostetaan niin muualla Suomessa kuin maailmalla. Jos kaikki sujuu hyvin, odotettavissa on isoja investointeja energiasektorille, biotalouteen ja kiertotalouteen.
Mitä ilmastotekoja sinä olet tehnyt?
