Uudis­tuva Puhos on avoin kaikille vihreän teolli­suuden toimijoille

Kiteen Puhoksen teolli­suusa­lu­eelle aletaan rakentaa suurta bio- ja puuter­mi­naalia kesäkuussa. Keskeisin uudistus on pisto­raide satamaan, jota voivat käyttää kaikki toimijat. Hanke on herät­tänyt suurta kiinnos­tusta ulkomaa­laisia yrityksiä myöten.

Tämä on jo nyt aika vilkas paikka, toteaa Kiteen kaupun­gin­joh­taja Pekka Hirvonen perin­teik­käästä Puhoksen teollisuus- ja satama-alueesta.

Puhos on hiljal­leen piris­tynyt hiljai­se­losta, joka seurasi muun muassa Stora Enson sahan alasajosta vuonna 2019. Vastoin­käy­mi­sistä huoli­matta Kiteellä on luotettu lujasti alueen vetovoi­maan – sisämaassa on harvassa liiken­teel­li­sesti yhtä keskeiset paikat – tavaraa voidaan kuljettaa kuutos­tietä, Karjalan rataa ja Saimaan syväväylää pitkin.

Inves­toin­ti­hanke vahvistaa alueen vahvuuksia. Syväsa­ta­maan raken­ne­taan pisto­raide ja materi­aa­lien säily­tyk­seen laajat termi­naa­lia­lueet. Samalla alueen tiestö ja muu infra laite­taan kuntoon.

Kun media uutisoi Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton myöntä­mästä yli neljän miljoonan euron investointi- ja kehit­tä­mis­ra­hoi­tuk­sesta alueelle, alkoivat puhelimet soida Kiteellä.

- Kaksi päivää sai puheli­meen vastata. Kysyt­tiin mitä alue tarjoaa, onko mahdol­li­suudet sijoittua ja millaista toimintaa tulee, inves­toin­ti­han­ketta tukevan kehit­tä­mis­hank­keen projek­ti­pääl­likkö Birgitta Väisänen kertoo.

- Erittäin mielen­kiin­toisia aikoja tässä eletään sijoit­tu­vien yritysten osalta, vasta keskus­te­limme merkit­tävän kansal­lisen toimijan kanssa. Tässä palape­lissä on monta palaa ja kun saamme ne kohdal­leen, tänne synty­vässä ekosys­tee­missä voi tapahtua nopeaakin kehitystä lyhyellä aikavä­lillä. Pekka Hirvonen sanoo.

Vastaa yritysten tarpeisiin

Valmis­tut­tuaan bioter­mi­naali on avoin kaikille yrityk­sille. Käyttäjiä ovat puu- ja bio- sekä kierrä­tys­puu­tuot­teiden toimit­tajat, lämpö­lai­tokset, energiayh­tiöt, metsä­alan jalos­tus­yri­tykset, varus­tamot sekä logistiikka- ja satamaoperaattorit.

Saavu­tet­ta­vuus on merkit­tävä uudistus. Pisto­raide on aiemmin mennyt entiselle sahalle. Satama oli aiemmin nykyistä rajoi­te­tum­massa käytössä omistus­suh­teiden takia. Uusi pisto­raide yhdistää myös muiden toimi­joiden maantie- ja raide­kul­je­tukset vesiliikenteeseen.

Kiteen teknisen johtajan Kari Siposen mukaan työ käynnis­tyvät kesäkuussa varsin suurella, kymmenen hehtaaria käsit­tä­vällä hakkuulla. 

- Puuston poiston jälkeen päästään läjit­tä­mään maamas­soja termi­naa­lia­luetta ja aurin­ko­voi­malaa varten, Siponen kertoo.

Alue tulee poikkea­maan maan muista bioter­mi­naa­leista monipuo­li­suu­tensa ansiosta.

- Perin­tei­ses­tihän bioter­mi­naa­leissa varas­toi­daan vain raaka­puuta. Täällä voidaan varas­toida raaka­puun lisäksi kierrä­tys­puuta, ruoko­kas­veja, pellettiä ja haketta. Elinkei­noe­lämän tarpei­siinhan tällä vasta­taan. Olemme käyneet keskus­te­luja eri toimi­joiden kanssa, millaisia ratkai­suja täytyisi tehdä, jotta heidän toimin­tansa voisi monipuo­listua ja kasvaa, Birgitta Väisänen sanoo.

Kitee toivoisi, että viisi vuotta tyhjil­lään olleelle sahan tontil­lekin saatai­siin uutta elämää, mutta sen osalta ratkaisut tekee Stora Enso.

- Tämä hanke lisää senkin tontin houkut­te­le­vuutta, Pekka Hirvonen sanoo.

Vihreys on konkreet­ti­sempaa yrityksissä

Puhos on yksi mielen­kiin­toinen palanen niin sanotussa vihreässä murrok­sessa. Pekka Hirvonen toteaa, että vihreys on paljon konkreet­ti­sempaa, kun siitä menee puhumaan yrityksiin.

- Kilpailu raaka-aineista koveni Venäjän rajan mentyä kiinni. Nyt haetaan asemia ja uusia toimi­tus­ket­juja, ja tässä tilan­teessa on myös erikois­tu­ville yrityk­sille oma paikkansa. Meidän perin­teiset suuret metsä­jät­timme eivät ehkä ole niin ketteriä kuin uudet pienet yritykset, jotka miettivät, miten puusta saadaan lisäarvoa. Onkin mielen­kiin­toista nähdä, mihin tämä biopuolen teolli­suus kääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sehän se toive on, että Suomi onnis­tuisi luomaan uusia innovaa­tioita, Pekka Hirvonen kuvaa asetelmaa.

Puhok­sessa toimii jo nyt kansain­vä­lisiä yrityksiä, joiden tuotan­nosta suurin osa menee vientiin.

- Monet toimivat kemian­teol­li­suu­dessa, jossa myös eletään etsik­ko­vuosia. Vuoteen 2030 mennessä pitäisi olla aika lailla vihreää se energia ja raaka-aineet, joita ne hyödyn­tävät. Nämä asiat tulevat muutta­maan teolli­suuden kehit­tä­mistä Suomessa. Pohjois-Karjalan teolli­suu­delle tulee olemaan melkoinen haaste siinä, miten yritykset saavat riittä­västi vihreää energiaa ja raaka-ainetta proses­sei­hinsa, jotta saavat markkinat vetämään Eurooppaan.

Tieto: Puhoksen teollisuus- ja satama-alue

  • Bioter – Puhoksen Bioter­mi­naalin inves­toin­ti­hanke. Kokonais­kus­tan­nukset 5,5 miljoonaa euroa, josta JTF-rahoitus 3,9 miljoonaa.
  • BIOTER – kestä­vien ja innova­tii­visten ratkai­suiden kehit­tä­minen. Kokonais­kus­tan­nukset 277 521 euroa, josta JTF-rahoitus 222 017 euroa.
  • Touko­kuussa 2026 päättyvä hanke­ko­ko­nai­suus on kaikkien aikojen suurin Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton rahoit­tama EU-rahoitteinen investointi- ja kehittämishanke.
  • Hankkeiden arvioi­daan vaikut­tavan 3–5 vuoden aikajän­teellä noin 36 miljoonan euron inves­toin­teihin yrityksissä.
  • Termi­naali 6 hehtaarin tontille. Voidaan käsitellä, väliva­ras­toida, jatko­ja­lostaa ja toimittaa raaka- ja energia­puuta, kierrä­tys­puuta ja ‑materi­aa­leja, haketta sekä kasvualustamateriaaleja.
  • Satamaan pisto­raide, joka mahdol­listaa sisämaan tavara­lii­ken­teen ja vesitie­lii­ken­teen yhdis­tä­misen. Kunnos­te­taan alueelle johtavaa tiestöä ja paran­ne­taan valaistusta.
  • Kokonai­suu­des­saan Puhoksen teolli­suusa­lu­eella on kaavoi­tettua aluetta lähes 300 hehtaaria, josta teolli­suuden tontti­maata on noin 20 hehtaaria.