Väylä­verkon inves­toin­tioh­jel­massa huomioi­tava muuttunut tilanne

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus hyväksyi muutoksin Itä-Suomen maakun­tien yhteisen lausunnon valtion väylä­verkon inves­toin­tioh­jelman luonnok­sesta. Vuosia 2023–2030 koskeva inves­toin­tioh­jelma on Väylä­vi­raston tietoon perus­tuva ehdotus uusien rata‑, maantie- ja vesiväy­lä­hank­keiden toteut­ta­mi­sesta ja niiden vaikutuksista.

Itäisen Suomen maakunnat (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ovat huoles­tu­neita inves­toin­tioh­jelman alueel­li­sesta painot­tu­mi­sesta etelään ja länteen. Luonnok­seen sisäl­ty­vistä rataverkon kehit­tä­mis­hank­keiden rahoi­tuk­sesta yli 70 prosenttia kohdistuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja vain noin 20 itäiseen Suomeen. Vastaa­vasti maantie­verkon kehit­tä­mis­hank­keista noin 70 prosenttia sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomessa ja noin 26 Itä-Suomessa.

Luonnok­sessa ei ole otettu huomioon Ukrainan sodan ja Venäjälle asetet­tujen pakot­teiden vaiku­tuksia. Maakun­ta­liitot esittä­vätkin, että inves­toin­tioh­jelman pohjaksi laadi­taan ensin ajanta­sainen tilan­ne­kuva. Tämä siksi, että muutokset Venäjän rajalii­ken­teessä eri liiken­ne­muo­tojen osalta vaikut­tavat kaikkein merkit­tä­vimmin itäiseen Suomeen. Muun muassa Saimaan kanavan tavara­vir­tojen siirty­minen jo tulevalla liiken­nöin­ti­kau­della itäisen Suomen maanteille ja raiteille merkitsee merkit­tävää lisäkuormaa jo muutenkin korvaus­velkaa omaaville väylille. Jos liikenne siirtyy kokonaan teille, kyseessä on yli 50 000 rekka­kuormaa vuodessa.

Inves­toinnit itäisen Suomen logis­tiikan toimi­vuuden turvaa­mi­seksi onkin käynnis­tet­tävä pikaisesti.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto esitti muutok­sena lausun­toon, että tulevissa väylä­verkon inves­toin­tioh­jel­missa on huomioi­tava Venäjän hyökkäys­sodan takia muuttunut turval­li­suus­ti­lanne, ja huolto­var­muu­teen liittyvät väylä­hank­keet on priori­soi­tava investointiohjelmissa.

Diplomi-insinöörien koulu­tuksen suunnit­telu alkaa

Maakun­ta­hal­litus hyväksyi Tekniikan koulu­tuksen suunnit­te­lu­hanke Pohjois-Karjalassa ‑hankkeelle 100 000 euron Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) ‑määrä­rahan.

Itä-Suomen yliopis­tossa käynnistyy syksyllä 2023 diplomi-insinöörien koulutus, jolla pyritään vastaa­maan tekniikan alan osaaja­pu­laan Itä-Suomen alueella. Joensuussa ja Kuopiossa toteu­tet­tava koulutus on suunni­teltu vastaa­maan tunnis­tet­tuihin tulevai­suuden osaamis­tar­pei­siin. Rahoi­tuksen saaneessa Itä-Suomen yliopiston hankkeessa käynnis­te­tään koulu­tuksen suunnit­telu ja koordi­nointi sekä luodaan koulu­tus­si­sällöt teistyössä alueen yritysten kanssa siten että ne vastaavat alueen yritysten tarpei­siin. Tavoit­teena on myös luoda kattava opiske­li­joiden harjoit­te­lu­ver­kosto alueen yrityksiin.

Kokouk­sessa käsitel­tiin myös Venäjän hyökkäys­sodan vaiku­tusta maakun­ta­liiton rajan ylittä­vään yhteis­työhön. Se vaikuttaa niin, että yhteistyö Venäjän kanssa ja siihen tarkoi­tettu rahoitus on jäädy­tetty. Rahoi­tuksen osalta eniten askar­ruttaa Karelia CBC ‑ohjelma, jonka kautta Pohjois-Karjalaan oli tulossa useita miljoonia euroa rajan ylittä­vään yhteistyöhön.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­litus kokoontuu seuraavan kerran 23.5.

Lisätiedot: Hanna Huttunen, maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja, 040 067 3114, [email protected], Markus Hirvonen, maakun­ta­joh­taja, 050 357 7739, markus.hirvonen@pohjois-karjala, Jyrki Suorsa, liiken­ne­asian­tun­tija, 050 466 8511, [email protected]