Teolli­suuden vahva kasvu loi paljon työpaik­koja Pohjois-Karjalaan

Pohjois-Karjalan teolli­suus­yri­tyk­siin syntyi viime vuonna 658 uutta työpaikkaa, mikä on lähes kuuden prosentin loikka vuoteen 2020 verrat­tuna. Vuoden 2021 lopussa teollisia työpaik­koja oli 11 943.

Vuonna 2021 saavu­tet­tiin Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton ylläpi­tämän teolli­suus­yri­tys­re­kis­terin 43-vuotisen olemas­saolon viiden­neksi paras kehitys teollisten työpaik­kojen kasvussa. Myönteistä kehitystä tapahtui kaikilla maakunnan keskei­sillä toimialoilla.

Merkit­tä­vintä kasvu oli muovi­teol­li­suu­dessa, jossa syntyi uusia työpaik­koja peräti lähes 200 kappa­letta (+14 %). Hyvin meni myös metal­lilla: uusia työpaik­koja 240 (+5 %). Maakunnan metal­lialan yritysten merki­tystä työllis­tä­jänä kuvaa se, että niissä työsken­telee 40 prosenttia teolli­suus­työn­te­ki­jöistä. Myös metsä­teol­li­suu­dessa ja elintar­vi­ke­teol­li­suu­dessa tapahtui hyvää 3–4 prosentin nousua.

Tilas­to­kes­kuksen suhdan­ne­pal­ve­lujen mukaan maakunnan koko jalos­tavan teolli­suuden liike­vaihto kasvoi 18 prosen­tilla 3,9 miljar­diin euroon.

- Kasvua voi pitää erittäin merkit­tä­vänä, kun huomioi­daan yleinen talous­ti­lanne. Työpaik­ka­määrä oli korkein sitten vuoden 2008 finans­si­kriisin, kertoo kunta­ke­hi­tys­pääl­likkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tosta.

Myös uusia yrityksiä perus­tet­tiin pitkästä aikaa. Huomio­nar­voinen ilmiö oli yhden henkilön työllis­tä­vien yritysten lisään­ty­minen. Niiden määrä kasvoi seitse­mällä prosen­tilla. Kaikista maakunnan teolli­suus­yri­tyk­sistä jo reilusti 40 prosenttia on näitä yhden hengen yrityksiä. Maakunnan teolli­suus­yri­tysten kokos­kaala on laaja, kun suurimmat tehtaat työllis­tävät noin 800 henkeä.

Vauhdik­kain kasvu Outokum­mussa ja Kontiolahdella

Kunnista paras työpaik­ka­ke­hitys oli Outokum­mussa (19 %, +161) ja Kontio­lah­della (14 %, +171). Outokum­mussa onnis­tut­tiin nosta­maan teollisten työpaik­kojen määrä takaisin yli tuhan­teen, viimeksi tässä tilan­teessa kaupun­gissa oltiin vuonna 2015.

- Kontio­lah­dessa jatkui reipas ja suoras­taan kiihtyvä kasvu. Kolmen viime vuoden aikana kunnan teollisten työpaik­kojen määrä on kasvanut kolman­nek­sella eli peräti 460 kappa­leella, Seppo Tiainen kertoo.

Lukumää­räi­sesti työpaik­koja syntyi eniten Joensuun teolli­suus­yri­tyk­siin, 248 kappa­letta. Joensuussa on jo 82 prosenttia kaikista maakunnan teolli­sista työpai­koista. Toisaalta laajalla toimia­la­rin­ta­malla tapah­tunut myönteinen kehitys vaikutti lähes koko maakun­nassa, vain kolmessa kunnassa ei kirjattu työpaik­kojen kasvua. Myös Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutu­kun­tien pitkään jatkunut alamäki kääntyi nousuun.

- Sellainen tuntuma on, että kasvu olisi ollut suurempaa, jos kaikkiin avoinna ollei­siin työpaik­koihin olisi saatu tekijät. Tähän saakka olemme pysty­neet turvaa­maan työvoiman saata­vuuden yritysten, kuntien, kehit­tä­mis­yh­tiöiden, oppilai­tosten ja työvoi­ma­vi­ran­omaisten yhteis­työllä, mutta osaajista alkaa olla yhä enemmän pulaa, Tiainen toteaa.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton teolli­suus­yri­tys­re­kis­teri on seurannut työpaik­ka­ke­hi­tystä vuodesta 1978 lähtien. Tilas­to­keskus julkaisee vastaavat tiedot 2–3 vuoden viiveellä.