Pohjois-Karjalan metsät merkit­täviä myös koko maan taloudelle

Sanonta Suomi elää metsästä pitää edelleen paikkansa, ja Pohjois-Karjalassa erityisen hyvin. Maakunnan metsä­sek­torin osuus arvon­li­säyk­sestä on 10,8 prosenttia. Maakunnan työvoi­masta 5,5 prosenttia saa elantonsa metsä­sek­to­rilta. Koko maan tasolla vastaavat luvut ovat 4,5 ja 2,7 prosenttia.

Pohjois-Karjalassa tuote­taan koko Suomen metsä­sek­torin arvon­li­säyk­sestä 5,6 prosenttia, kun kaikki toimialat mukaan lukien maakunnan osuus koko maan arvon­li­säyk­sestä on 2,3 prosenttia.

EU:n ja kansal­lista metsiin liittyvää päätök­sen­tekoa seura­taankin tarkasti Pohjois-Karjalassa. Euroo­passa ei ole selkeää kuvaa suoma­lai­sesta metsän­hoi­dosta, joten mm. luonnon ennal­lis­ta­mi­seen ja ilmas­ton­muu­toksen torju­mi­seen liittyvät tavoit­teet voivat heikentää merkit­tä­västi Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaa. Suomessa kaiva­taan yhtenäistä näkemystä, miten vasta­taan EU:n linjauk­siin ja mistä näkökul­masta metsien tulevai­suuden käyttöä lähde­tään suunnittelemaan.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat teettä­neet vaikut­ta­mis­työnsä tueksi Luonnon­va­ra­kes­kuk­sella valta­kun­nal­li­seen metsien inven­toin­tiai­neis­toon perus­tuvan selvi­tyksen, joka kertoo mm. metsissä tapah­tu­neista muutok­sista, hiili­nie­luista ja metsä­sek­torin aluetalousvaikutuksista.

Maakunnan metsien tilavuus on kasvanut vuodesta 1964 vuoteen 2021. Metsien tilavuus metsä- ja kitumaalla oli tarkas­te­lu­jakson alussa 124 miljoonaa kuutio­metriä, kun se jakson lopussa oli 209 miljoonaa. Samaan aikaan puuston vuotuinen kasvu oli noussut 5,10 miljoo­nasta kuutio­met­ristä 9,97 miljoo­naan. Toisaalta vanhojen metsien osuus on vähen­tynyt selkeästi ja vanhoja lehti­metsiä ei ole enää ollen­kaan. Metsien monimuo­toi­suu­teen on siis kiinni­tet­tävä huomiota.

- Puuta maakun­nassa on, mutta hakkuiden määrää ei ole kuiten­kaan varaa kasvattaa kovin­kaan paljon, mikäli haluamme varmistaa puuston kasvun tulevai­suu­des­sakin. Jatkossa metsä­ta­lou­teen vaikut­tavat yhä enemmän ilmas­to­ky­sy­mykset, luonno­nar­vojen säilyt­tä­minen ja muut metsien tuottamat ympäris­tö­hyödyt sekä metsien monikäyttö. Kitey­tet­tynä metsän­käyttöä on monipuo­lis­tet­tava, sanoo maakun­ta­liiton metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula.

Pohjois-Karjalan metsät

• Maa-alasta 89 % (1,67 milj. ha) on metsää.
• Puuston tilavuus on 209 milj. m³. Tilavuu­desta 48 % mäntyä.
• Puuston vuotuinen kasvu 9,97 milj. m³. Keski­kasvu 6,4 m³/ha.  
• Puustoon on sitou­tunut 70,5 milj. tonnia hiiltä.
• Vuotuinen hakkuu­määrä vuosina 2018–2021 oli 7,2 milj. m³ ja kokonais­pois­tuma 8,6 milj. m³. Jälkim­mäinen luku sisältää vuotuisen hakkuu­määrän ja puuston luontaisen kuoleman.
• Lakisää­teisiä suoje­lua­lueita metsä- ja kitumaista on noin 6 %.
• Vanhoja, yli 120-vuotiaita metsiä on 4,1 %. Ne ovat kokonaan havumetsiä.

Lähde: VMI 12/13 (2018–2021 välillä suori­tetut maastomittaukset)

Lisätiedot: maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula, p. 040 518 6326, [email protected]