Korpi­vaaran tuuli­voi­ma­puis­tolla on kokoaan suurempi merkitys

Liperin Korpi­vaaran tuuli­voi­ma­puisto on histo­rial­linen, ensim­mäinen kaavaeh­do­tuk­seksi asti edennyt hanke tuuli­voi­ma­rin­ta­malla Pohjois-Karjalassa. Alun perin Korpi­vaa­raan suunni­tel­tiin yhdeksän voimalan puistoa, mutta alueval­vonnan tutka­toi­minnan varmis­ta­mi­seksi voima­loiden määrä on pitänyt kutistaa neljään osayleis­kaa­vaeh­do­tuk­sessa. Voima­loiden korkeus voi olla enintään 250 metriä ja koko puiston kokonais­teho on 24–40 megawattia.

Maakun­ta­hal­litus käsit­teli kokouk­ses­saan maakun­ta­liiton lausuntoa osayleiskaavaehdotuksesta.

- Vaikka neljän voimalan kokonai­suus on nyt huomat­ta­vasti vähemmän kuin mitä hankkeella on tavoi­teltu, näkee maakun­ta­liitto hankkeen silti erittäin tärkeänä ja kanna­tet­ta­vana pääna­vauk­sena. Alue ei edellytä maakun­ta­kaavan tuulivoima-alue merkintää, koska voimassa olevassa maakun­ta­kaa­vassa rajana on vähin­tään kahdeksan voimalaa.

Maakun­ta­liitto näkee Korpi­vaaran alueen poten­ti­aa­li­sena tuuli­voi­ma­tuo­tannon alueena, jossa on myös laajen­tu­mis­mah­dol­li­suuksia tulevai­suu­dessa, mikäli puolus­tus­voimat ja muut vaiku­tukset sen mahdol­lis­tavat. Parhail­laan työn alla olevan Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaava 2040:n toisessa vaiheessa vaiheessa päivi­te­tään myös maakunnan tuulivoima-alueita.

- Joensuussa lokakuun alussa pidetyssä Itä-Suomen energia­foo­ru­missa tuli esille, että tuuli­voi­mayh­tiöt hakevat Itä-Suomesta myös pienempiä voima­la­ko­ko­nai­suuksia tasaa­maan valta­kun­nal­lista tuuli­voi­ma­tuo­tantoa ja sitä kautta sähkön hinnan vaihte­luita. Korpi­vaara toimii hyvänä esimerk­kinä tässä kehityk­sessä, maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Räsänen sanoo.

Tuuli­voiman hyödyn­tä­minen edellyttää entistä tarkempaa maankäytön suunnit­telua maakun­tien kesken

Tuuli­voiman edisty­minen on tärkeää kaikkialla Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalan maakun­ta­kaava 2040, 2. vaiheen (energia ja maisemat) luonnos­vai­heen palaut­teet on juuri saatu, ja eniten palau­tetta tuli nimeno­maan tuulivoima-alueista. Maakun­ta­liitto käy palau­tetta läpi ja viimeis­telee vaiku­tusten arviointia ja selvi­tyksiä. Kaavaeh­do­tuksen on tarkoitus tulla yleisesti nähtä­ville ensi kevään aikana.

Maakun­ta­hal­litus otti kokouk­ses­saan kantaa myös Pohjois-Savon maakun­ta­kaava 2040, 2. vaiheen ehdotuk­seen, joka on nyt toista kertaa nähtävillä.

Kaavaeh­do­tuk­seen on mm. palau­tettu seitsemän tuuli­voi­ma­po­ten­ti­aa­lista aluetta, jotka ensim­mäi­sellä kierrok­sella todet­tiin epävar­moiksi toteuttaa niiden mahdol­lisen tutka­vai­ku­tuksen vuoksi. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto korostaa erityi­sesti maakunnan rajalla tai maakunnan rajan lähei­syy­dessä tapah­tu­neita muutoksia. Kolme maakun­tien rajoilla sijait­sevaa tuulivoima-aluetta on palau­tettu takaisin maakun­ta­kaa­vaeh­do­tuk­seen: Rajarimpi Kaavin puolella rajau­tuen Outokummun aluee­seen, Suurisuo-Jalkalansuo Rauta­vaa­ralla rajau­tuen Juuan aluee­seen ja Maase­län­mäki Rauta­vaa­ralla rajau­tuen Nurmeksen alueeseen.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton mukaan mahdol­linen kansal­linen tuuli­voiman kompen­saa­tio­alueiden määrit­tely ja pilotointi tulee pitää maakun­tien keskus­te­lussa vahvasti mukana. Mikäli kompen­saa­tio­alueen määrit­te­lyyn lähde­tään, maakun­ta­ra­jojen yli tapah­tuva yhden­mu­kainen maankäytön suunnit­telu on entistä tärkeämpää.

Maakun­taoh­jelmaa toteu­tettu 177 miljoo­nalla eurolla

Maakun­ta­hal­litus käsit­teli ja hyväksyi Pohjois-Karjalan maakun­taoh­jelman toimeen­pa­no­suun­ni­telman vuosille 2025–2026. Maakunnan kehit­tä­misen kärkinä tulevat olemaan mm. korkeamman jalos­tusas­teen tuotteet metsä­bio­ta­lou­dessa, TKI-valmiudet kierto­ta­lou­dessa ja kaivos­teol­li­suu­dessa, tekno­lo­gia­teol­li­suuden inves­toinnit, alkutuo­tannon turvaa­minen, matkai­luin­ves­toinnit, kansain­vä­listen osaajien kotout­ta­minen, kuntien kulttuu­ri­toi­minnan tukeminen, eloku­va­tuo­tan­tojen lisää­minen ja vesis­töjen tilan parantaminen.

POKAT 2025 ‑maakun­taoh­jelmaa on toteu­tettu nyt 2,5 vuotta. Tänä aikana on käynnis­tetty 405 hanketta, joiden rahoitus on 177 miljoonaa euroa. Rahoi­tuk­sesta 95 prosenttia tulee EU:lta, josta reilut puolet on alue- ja raken­ne­po­li­tiikan ohjelman (EAKR, ESR) rahoi­tusta. Hankkeita on toteut­tanut 133 toimijaa eri puolilta maakuntaa. Eniten rahoi­tusta on kohdis­tunut metsä­bio­ta­lou­teen, ilmasto- ja energia-asioihin ja hyvin­voin­tiin. Suurimmat rahoi­tuksen saajat ovat olleet Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäins­ti­tuutti, Karelia-ammattikorkeakoulu, Geolo­gian tutki­mus­keskus ja Joensuun kaupunki.

Maakun­ta­hal­litus kokoontuu seuraavan kerran 18.11.

Lisätiedot: maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Räsänen, p. 050 514 3582, [email protected], maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], aluesuun­nit­te­lu­pääl­likkö Pasi Pitkänen, p. 0400 832 572, [email protected], alueke­hi­tys­joh­taja Eira Varis, p. 050 307 4806, [email protected]