Ilmakuva Pielisjoen linnasta.

Itäisen Suomen ohjelma kaipaa toimen­pi­teitä energia­rat­kai­suihin ja saavutettavuuteen

Pohjois-Karjalan maakun­ta­hal­li­tuksen kokouk­sessa käsitel­tiin maakun­ta­liiton lausuntoa Itäisen Suomen ohjelman luonnok­sesta. Ohjelmaa on työstetty maalis­kuusta alkaen päämi­nis­teri Petteri Orpon asetta­massa valmis­te­lu­työ­ryh­mässä ja neuvottelukunnassa.

Itäisen Suomen maakunnat julkaisvat ohjelmaa varten yhteiset toimenpide-esitykset elokuussa.

Ohjel­ma­työn tavoit­teena on ollut löytää konkreet­tisia toimen­pi­teitä itäisen Suomen elinvoiman lisää­mi­seksi, mutta luonnos ei niitä tarjoa siinä määrin kuin Pohjois-Karjalassa odotet­tiin. Maakun­ta­liiton mukaan akuutit toimen­pi­teet kytkey­tyvät erityi­sesti energia­rat­kai­suihin ja saavu­tet­ta­vuuden paran­ta­mi­seen. Käytän­nössä puhutaan kanta­verkon ja tuuli­voiman raken­ta­mi­sesta, ratayh­teyk­sien perus­kor­jaa­mi­sesta ja kehit­tä­mi­sestä sekä Joensuun lento­yh­teyk­sien jatkumisesta.

- Ohjel­maan on sisäl­ly­tet­tävä keskei­simmät konkreet­tiset toimet, joilla itäisen Suomen elinvoimaa voidaan nopeasti vahvistaa. Halli­tuksen on sitou­dut­tava ohjelman valmis­tu­misen yhtey­dessä näiden eteen­päin­vie­mi­seen ja rahoit­ta­mi­seen. Vain konkreet­ti­silla toimilla on merki­tystä tulevai­suususkon palaut­ta­mi­sessa ja elinvoiman vahvis­ta­mi­sessa, Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto lausuu.

Maakun­ta­liiton mukaan halli­tuksen on perus­tet­tava itäisen Suomen erityis­ta­lous­alue, mikä sisältää Finnveran erityis­toi­men­pi­teitä, vihreiden inves­toin­tien vauhdit­ta­mista, kuntayh­tiöiden inves­toin­tien rahoi­tus­mah­dol­li­suuksia esimer­kiksi yritysten toimi­ti­lojen raken­ta­mi­seen, suury­ri­tysten tukimah­dol­li­suuden sekä houkut­te­le­vampia verotusratkaisuja.

- Halli­tuksen on vaiku­tet­tava Euroopan unionin tulevan ohjel­ma­kauden valmis­te­luun niin, että EU:n Venäjän rajalla sijait­se­ville alueille luodaan erityis­rat­kaisu ja merkit­tävä rahoitus.

“Turhaut­tava prosessi”

Maakun­ta­hal­litus hämmäs­telee tapaa, jolla ohjel­ma­työtä on tehty.

- Koko maakun­ta­hal­litus kokee turhaut­ta­vana tällaisen prosessin. Maakunnat otetaan mukaan työhön, mutta niiden ääni ei kuulu siitä huoli­matta. Esimer­kiksi maakun­tien toimenpide-esitykset loistavat poissao­lol­laan. Luonnok­sessa esite­tyistä toimen­pi­teistä puuttuu puoles­taan aikatau­lutus ja rahoitus. Vahva viestimme on, että esittä­mämme toimen­pi­teet huomioi­daan valmis­telun seuraa­vassa vaiheessa, maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Hanna Räsänen sanoo.