Korpivaaran tuulivoimapuistolla on kokoaan suurempi merkitys
Liperin Korpivaaran tuulivoimapuisto on historiallinen, ensimmäinen kaavaehdotukseksi asti edennyt hanke tuulivoimarintamalla Pohjois-Karjalassa. Alun perin Korpivaaraan suunniteltiin yhdeksän voimalan puistoa, mutta aluevalvonnan tutkatoiminnan varmistamiseksi voimaloiden määrä on pitänyt kutistaa neljään osayleiskaavaehdotuksessa. Voimaloiden korkeus voi olla enintään 250 metriä ja koko puiston kokonaisteho on 24–40 megawattia.
Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan maakuntaliiton lausuntoa osayleiskaavaehdotuksesta.
- Vaikka neljän voimalan kokonaisuus on nyt huomattavasti vähemmän kuin mitä hankkeella on tavoiteltu, näkee maakuntaliitto hankkeen silti erittäin tärkeänä ja kannatettavana päänavauksena. Alue ei edellytä maakuntakaavan tuulivoima-alue merkintää, koska voimassa olevassa maakuntakaavassa rajana on vähintään kahdeksan voimalaa.
Maakuntaliitto näkee Korpivaaran alueen potentiaalisena tuulivoimatuotannon alueena, jossa on myös laajentumismahdollisuuksia tulevaisuudessa, mikäli puolustusvoimat ja muut vaikutukset sen mahdollistavat. Parhaillaan työn alla olevan Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:n toisessa vaiheessa vaiheessa päivitetään myös maakunnan tuulivoima-alueita.
- Joensuussa lokakuun alussa pidetyssä Itä-Suomen energiafoorumissa tuli esille, että tuulivoimayhtiöt hakevat Itä-Suomesta myös pienempiä voimalakokonaisuuksia tasaamaan valtakunnallista tuulivoimatuotantoa ja sitä kautta sähkön hinnan vaihteluita. Korpivaara toimii hyvänä esimerkkinä tässä kehityksessä, maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Räsänen sanoo.
Tuulivoiman hyödyntäminen edellyttää entistä tarkempaa maankäytön suunnittelua maakuntien kesken
Tuulivoiman edistyminen on tärkeää kaikkialla Itä-Suomessa. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, 2. vaiheen (energia ja maisemat) luonnosvaiheen palautteet on juuri saatu, ja eniten palautetta tuli nimenomaan tuulivoima-alueista. Maakuntaliitto käy palautetta läpi ja viimeistelee vaikutusten arviointia ja selvityksiä. Kaavaehdotuksen on tarkoitus tulla yleisesti nähtäville ensi kevään aikana.
Maakuntahallitus otti kokouksessaan kantaa myös Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, 2. vaiheen ehdotukseen, joka on nyt toista kertaa nähtävillä.
Kaavaehdotukseen on mm. palautettu seitsemän tuulivoimapotentiaalista aluetta, jotka ensimmäisellä kierroksella todettiin epävarmoiksi toteuttaa niiden mahdollisen tutkavaikutuksen vuoksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto korostaa erityisesti maakunnan rajalla tai maakunnan rajan läheisyydessä tapahtuneita muutoksia. Kolme maakuntien rajoilla sijaitsevaa tuulivoima-aluetta on palautettu takaisin maakuntakaavaehdotukseen: Rajarimpi Kaavin puolella rajautuen Outokummun alueeseen, Suurisuo-Jalkalansuo Rautavaaralla rajautuen Juuan alueeseen ja Maaselänmäki Rautavaaralla rajautuen Nurmeksen alueeseen.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mukaan mahdollinen kansallinen tuulivoiman kompensaatioalueiden määrittely ja pilotointi tulee pitää maakuntien keskustelussa vahvasti mukana. Mikäli kompensaatioalueen määrittelyyn lähdetään, maakuntarajojen yli tapahtuva yhdenmukainen maankäytön suunnittelu on entistä tärkeämpää.
Maakuntaohjelmaa toteutettu 177 miljoonalla eurolla
Maakuntahallitus käsitteli ja hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille 2025–2026. Maakunnan kehittämisen kärkinä tulevat olemaan mm. korkeamman jalostusasteen tuotteet metsäbiotaloudessa, TKI-valmiudet kiertotaloudessa ja kaivosteollisuudessa, teknologiateollisuuden investoinnit, alkutuotannon turvaaminen, matkailuinvestoinnit, kansainvälisten osaajien kotouttaminen, kuntien kulttuuritoiminnan tukeminen, elokuvatuotantojen lisääminen ja vesistöjen tilan parantaminen.
POKAT 2025 ‑maakuntaohjelmaa on toteutettu nyt 2,5 vuotta. Tänä aikana on käynnistetty 405 hanketta, joiden rahoitus on 177 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 95 prosenttia tulee EU:lta, josta reilut puolet on alue- ja rakennepolitiikan ohjelman (EAKR, ESR) rahoitusta. Hankkeita on toteuttanut 133 toimijaa eri puolilta maakuntaa. Eniten rahoitusta on kohdistunut metsäbiotalouteen, ilmasto- ja energia-asioihin ja hyvinvointiin. Suurimmat rahoituksen saajat ovat olleet Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäinstituutti, Karelia-ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus ja Joensuun kaupunki.
Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 18.11.
Lisätiedot: maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Räsänen, p. 050 514 3582, [email protected], maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen, p. 0400 832 572, [email protected], aluekehitysjohtaja Eira Varis, p. 050 307 4806, [email protected]