Teolli­suus­yri­tykset työllis­tivät hyvin laskusuh­dan­teesta huolimatta

Pohjois­kar­ja­laiset työnan­tajat ovat pitäneet kiinni osaajis­taan myös heikossa suhdan­ne­ti­lan­teessa. Teolli­suus­yri­tysten työpaik­kojen määrässä lievää laskua viime vuonna.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton teolli­suus­yri­tys­re­kis­terin mukaan maakunnan teolli­suuden työpaik­ka­määrä laski vain lievästi vuoden 2023 aikana, vaikka samaan aikaan maakunnan teolli­suus­sek­torin liike­vaihto putosi yhdek­sällä prosen­tilla ja vienti yli kymme­nellä. Vuoden 2023 lopussa teolli­suu­dessa oli 10 873 työpaikkaa, mikä oli 321 työpaikkaa (-2,9 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

- Lasku oli odotettu, mutta sen suhteel­lisen vähäinen määrä oli kuitenkin positii­vinen yllätys suhdan­teet huomioiden. Ilahdut­tavaa on, että yritykset pitivät osaavasta työvoi­masta kiinni eikä suurempia irtisa­no­misia ollut ja sopeu­tuk­sessa käytössä olivat myös lomau­tukset, maakun­ta­liiton kunta­ke­hi­tys­pääl­likkö Seppo Tiainen toteaa.

Teolli­suuden työpaik­kojen määrä on pysynyt vakiin­tu­neella tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana.

- Suhdan­teiden paran­tuessa määrä noussee taas yli tuon 11 000 työpaikan rajapyykin, Tiainen odottaa.

Lieväksi jäänyt työpaik­kojen lasku heijastui myös työttö­myys­lu­kuihin. Vaikka maakunnan työttö­myy­saste oli edelleen maan korkein, niin sen kasvu jäi alle koko maan tason eli alueel­liset erot tasoittuivat.

- Teollisten työpaik­kojen määrällä ja kehityk­sellä on myös kerran­nais­vai­ku­tuksia kokonais­työ­paik­ka­mää­rään maakun­nassa, joten sikälikin voidaan puhua torjun­ta­voi­tosta alueta­lou­teen. Pohjois-Karjalan teolli­suus on säilyt­tänyt vahvan asemansa elinkeinorakenteessa.

Teolli­suuden toimia­loit­tain tarkas­tel­tuna maakunnan elintar­vi­ke­teol­li­suus pärjäsi parhaiten ja siellä työpaik­koja tuli jopa lisää. Toimia­lalla on nyt jo joka kymmenes teolli­suuden työpaikka, ja kehitys on ollut pidemmän aikaa myönteinen. Varsinkin leipo­mo­puoli on ollut vahva kivijalka.

- Mahdol­liset Valion työpaik­ka­siirrot Joensuuhun vahvis­tavat edelleen elintar­vi­ke­tuo­tannon kasvua Pohjois-Karjalassa, Tiainen sanoo.

Metal­li­teol­li­suus piti pintansa, kumi- ja muovi­teol­li­suu­dessa irtisanomisia

Työpaik­ka­mää­räl­tään merkit­tävin päätoi­miala Pohjois-Karjalassa on metal­li­teol­li­suus lähes 4 500 työpai­kal­laan. Alan yritysten työpaik­kojen määrä väheni 44:llä (-1 %), mitä voidaan pitää merkit­tä­vänä saavu­tuk­sena vaikeina talousaikoina. 

- Tilan­ne­kuva antaa positii­visia tulevai­suuden näkymiä, kunhan erityi­sesti vienti­ky­syntä lähtee kasvuun, Seppo Tiainen sanoo.

Metsä­teol­li­suu­dessa suhteel­linen vähennys työpai­koissa oli metallia suurempi (noin 2 %), mutta sielläkin varsinkin suuret yksiköt pitivät hyvin pintansa ja muutokset painot­tuivat pienem­piin yksiköihin.

Maakun­ta­liitto on ottanut yhteyttä maakunnan merkit­tä­vim­piin metsä­teol­li­suuden yksiköihin teolli­suus­yri­tys­re­kis­terin päivi­tyksen yhtey­dessä. Tiaisen mukaan yrityk­siltä saatu viesti antaa myönteisen kuvan myös kuluvan vuoden kehityksestä.

- Suhdan­ne­ti­lan­tee­seen peilaten yllät­tävän hyvin on selvitty.

Merkit­täviä nousuja ja laskuja pitkässä histo­riassa kokenut kumi- ja muovi­teol­li­suus oli viime vuonna jälleen muutok­sessa ja valitet­ta­vasti molli­voit­toi­sessa. Toimia­lalla on edelleen lähes 1 300 työpaikkaa, mutta vähen­nystä tuli 120 työpaikan verran (n. 9 %).

Yli 100 henkeä työllis­täviä toimi­paik­koja 24 kappaletta

Pohjois-Karjalan sisäi­sessä tarkas­te­lussa huomio kiinnittyy siihen, että maakunnan keskus­kau­punki Joensuun ympärillä kehitys oli suhteel­li­sesti parhainta. Liperissä säilyi taso ja Joensuu­hunkin kirjautui vain prosentin luokkaa oleva miinus. Myös Tohma­jär­vellä ja Heinä­ve­dellä pärjät­tiin varsin hyvin. Suhteel­li­sesti suurimat menetykset osuivat Rääkky­lään, Polvi­jär­velle, Ilomant­siin, Lieksaan ja Kiteelle.

Seutu­kun­ta­ta­solla sekä Pielisen Karjala että Keski-Karjala menet­tivät lähes saman verran työpaik­koja eli reilut ‑5 %. Vastaa­vasti Joensuun seutu­kunnan menetys jäi selvästi pienem­mäksi ollen noin ‑2 %.

Teollis­tu­nein kunta on edelleen selvästi Outokumpu, missä teollisia työpaik­koja on 142 jokaista 1 000 asukasta kohti. Pitkään perän­pi­tä­jänä ollut Tohma­järvi on nyt noussut Rääkkylän (suhde­luku 26) ohi. Koko maakunnan keskiarvo on 67.

Teollisia toimi­paik­koja oli vuoden lopussa 820 eli yritysten keski­koko oli 13 työnte­kijää. Paremman kuvan toimi­paik­kojen koosta saa kuitenkin tarkas­te­le­malla niitä luokit­tain. Yhden hengen toimi­paik­koja on kokonai­suu­desta lähes puolet eli niissä on siten vastaa­vasti lähes puolet myös työpai­koista. Pienim­mässä päässä 2–5 hengen toimi­paik­koja on neljännes koko määrästä.

- Varmuu­della näissä pienissä yrityk­sissä olisi poten­ti­aalia myös ottaa kasvu­loikkia. Siinä onkin suuri haaste kuntien elinkei­no­toi­melle, pieny­rit­tä­jillä ei kyselyjen mukaan suurta haluk­kuutta ole laajentaa toimintaa, Seppo Tiainen kertoo.

Yli 100 hengen toimi­paik­koja on puoles­taan 24 kappa­letta. Niistä selvästi suurimmat ovat Abloy Oy:n Joensuun lukko­tehdas sekä Kontio­lah­della terveys­tek­no­lo­gian muovi­kom­po­nent­teja valmis­tava Phillips-Medisize Oy, molem­missa on lähes 700 työpaikkaa.

Lisätie­toja