Blogi

Itä- ja Pohjois-Suomen metsätyöryhmä välittää alueiden viestiä EU:n suuntaan

Elämme murrosvaihetta Euroopassa. Ilmastonmuutoksen lisäksi EU:ta koettelee koronapandemia ja siitä seuranneet tavaroiden kuljetusongelmat, sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen ruokkima energiakriisi. Vuonna 2019 Euroopan komissio reagoi ilmastonmuutoksen torjuntaan julkaisemalla Vihreän kehityksen ohjelman, joka on strategia EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Viimeisten kolmen vuoden aikana on esitetty nippu konkreettisia toimia tavoitteisiin pääsemiseksi.

Lisäksi taloudellinen epävakaus ja energiaturvallisuus ovat puhututtavia teemoja Euroopassa. EU pyrkii riippumattomuuteen Venäjän fossiilisesta energiasta, siirtymään uusiutuvaan energiaan mahdollisimman nopeasti, sekä turvaamaan energiasaannin tulevan talven ajalle REPowerEU-suunnitelman avulla.

Seuraamme Euroopan poliittista kehitystä tarkasti Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden näkökulmasta. Moni edellä mainituista aloitteista koskettaa myös metsiä, ja niiden roolia muun muassa energian, luonnon monimuotoisuuden ja talouden saralla tarkastellaan uudelleen EU:ssa. Tästä seurauksena vuonna 2021 Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo) aloittivat uudenlaisen yhteistyön metsäasioiden parissa perustamalla Itä- ja Pohjois-Suomen metsätyöryhmän. Etelä-Karjala on kahdeksantena maakuntana mukana metsätyöryhmän toiminnassa.

Työryhmän tavoitteena on jakaa tietoa EU:n metsiin liittyvistä aloitteista EU-toimiston puolesta, muodostaa alueiden yhteistä kantaa ja tarjota osaamista metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Työryhmä koostuu pääasiassa yhdeksästä jäsenestä, EU-toimiston erityisasiantuntijasta sekä kahdeksan eri alueen maakuntajohtajan nimeämästä edustajasta. Metsätyöryhmän kiertävä puheenjohtajuus on vuonna 2022 Kainuulla, ja puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Pentti Malinen.

Edunajamista yhteisten periaatteiden kautta

Metsätyöryhmän toiminta käynnistettiin talven 2021–2022 aikana rakentamalla yhteiset metsäperiaatteet EU:n suuntaan. Periaatteet seuraavat kansallisia metsäpolitiikan linjauksia pienin nyanssein. Periaatteissa painotetaan metsäpoliittisen päätäntävallan ja ohjauksen säilyttämistä jäsenvaltiotasolla sekä alueiden kuulemisen tarvetta päätöksenteossa. Alueilla on arvokasta osaamista ja tietoa metsänhoidosta ja luonnostaan, jota on tärkeää hyödyntää aloitteita laadittaessa.

Myös ympäristön, talouden ja yhteiskunnan tarpeiden välinen tasapaino on avainasemassa, sekä metsänomistajan asemasta huolehtiminen, puun käyttö fossiilisten raaka-aineiden korvaajana ja luonnontuotteiden mahdollisuuksien esiin nostaminen.

Keväällä 2022 metsätyöryhmä välitti alueiden viestiä EU:n suuntaan tapaamalla poliittisia edustajia muun muassa Euroopan parlamentin, Euroopan komission sekä Euroopan alueiden komitean tahoilta. Kommunikoimme Itä ja Pohjois-Suomen painopisteitä erityisesti Euroopan komission esittämien Fit for 55 aloitteiden, kuten LULUCF-asetuksen osalta. Tämän lisäksi yhteistyötä on tiivistetty myös kansallisella tasolla sekä alueiden välillä, sekä kartoitettu metsätiedon keräämisen mahdollisuuksia Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Metsätyöryhmä rakensi kannanoton myös Euroopan komission ehdottaman metsien seurantaa ja strategista suunnittelua koskevan EU:n kehyksen kannanottopyyntöön. Avainviesti on, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on vahvaa metsäalan osaamista, jota halutaan hyödyntää myös kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi Joensuussa on merkittävä, aluetta palveleva metsäosaamisen keskittymä. Itä-Suomen yliopistossa korkeakoulutetaan metsäosaajia, Luonnonvarakeskuksen toimipiste kerää yhteen korkeatasoista metsätutkimusta ja Euroopan metsäinstituutin (EFI) päämaja edistää kansainvälistä ulottuvuutta.

Kohti vilkasta syksyä

Tietotarve Itä- ja Pohjois-Suomen metsistä ja niiden kestävästä hyödyntämisestä jatkuu myös tulevina kuukausina. Vauhti kiihtyy jo syksyn ensimmäisten viikkojen aikana. Metsätyöryhmä rakentaa parhaillaan kannanottoa Euroopan komission luonnostelemasta luonnon monimuotoisuuden ennallistamislakialoitteesta. Ennallistamistavoitteet EU:n biodiversiteettistrategiassa julkaistiin 22.6.2022, ja asetuksen kattotavoite on palauttaa kaikki EU:n ekosysteemit hyvään kuntoon vuoteen 2050 mennessä. Myös metsillä on siinä oma kappaleensa. Kyseessä on asetus eli säädös, jota tullaan soveltamaan automaattisesti ja yhtäläisesti kaikissa EU-maissa heti sen tultua voimaan. Täten myös Itä- ja Pohjois-Suomelle on tärkeää tuoda omaa näkökulmaansa esiin jo asetuksen suunnitteluvaiheessa.

Pohjoiset havumetsät ovat ainutlaatuisia maailmassa ja niillä on hyvät edellytykset metsien kestävään käyttöön sekä siihen perustuvalle elinkeinotoiminnalle. Metsä vaikuttaa paikallisten elämään monin tavoin, mahdollistaen hyvinvointia ja liiketoimintaa. Metsä- ja puutoimialalla työskennellään kestävyyttä vaalien, ammattimaisella otteella, moderneja menetelmiä käyttäen ja samalla perinteitä kunnioittaen.

Itä- ja Pohjois-Suomen metsistä ollaan ylpeitä ja niistä halutaan pitää hyvää huolta, sen vuoksi myös alueiden yhteinen metsätyöryhmä jatkaa edunvalvontaansa valoisin mielin.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta Itä- ja Pohjois-Suomen metsäryhmään kuuluvat kehittämisjohtaja Risto Poutiainen, p. 040 546 9649, risto.poutiainen@pohjois-karjala.fi ja metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Koivula, p.  040 518 6326, sari.koivula@pohjois-karjala.fi.

Tiia Talvisara

erityisasiantuntija, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto, tiia.talvisara@eastnorth.fi, www.eastnorth.fi