Itä- ja Pohjois-Suomen metsä­työ­ryhmä välittää alueiden viestiä EU:n suuntaan

Elämme murros­vai­hetta Euroo­passa. Ilmas­ton­muu­toksen lisäksi EU:ta koettelee korona­pan­demia ja siitä seuran­neet tavaroiden kulje­tuson­gelmat, sekä Venäjän hyökkäys Ukrai­naan ja sen ruokkima energia­kriisi. Vuonna 2019 Euroopan komissio reagoi ilmas­ton­muu­toksen torjun­taan julkai­se­malla Vihreän kehityksen ohjelman, joka on strategia EU:n ilmas­to­neut­raa­liuden saavut­ta­mi­seksi vuoteen 2050 mennessä. Viimeisten kolmen vuoden aikana on esitetty nippu konkreet­tisia toimia tavoit­tei­siin pääsemiseksi.

Lisäksi talou­del­linen epäva­kaus ja energia­tur­val­li­suus ovat puhutut­tavia teemoja Euroo­passa. EU pyrkii riippu­mat­to­muu­teen Venäjän fossii­li­sesta energiasta, siirty­mään uusiu­tu­vaan energiaan mahdol­li­simman nopeasti, sekä turvaa­maan energia­saannin tulevan talven ajalle REPowerEU-suunnitelman avulla.

Seuraamme Euroopan poliit­tista kehitystä tarkasti Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden näkökul­masta. Moni edellä maini­tuista aloit­teista koskettaa myös metsiä, ja niiden roolia muun muassa energian, luonnon monimuo­toi­suuden ja talouden saralla tarkas­tel­laan uudel­leen EU:ssa. Tästä seurauk­sena vuonna 2021 Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa (Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo) aloit­tivat uuden­laisen yhteis­työn metsä­asioiden parissa perus­ta­malla Itä- ja Pohjois-Suomen metsä­työ­ryhmän. Etelä-Karjala on kahdek­san­tena maakun­tana mukana metsä­työ­ryhmän toiminnassa.

Työryhmän tavoit­teena on jakaa tietoa EU:n metsiin liitty­vistä aloit­teista EU-toimiston puolesta, muodostaa alueiden yhteistä kantaa ja tarjota osaamista metsiin liitty­vässä päätök­sen­teossa. Työryhmä koostuu pääasiassa yhdek­sästä jäsenestä, EU-toimiston erityis­asian­tun­ti­jasta sekä kahdeksan eri alueen maakun­ta­joh­tajan nimeä­mästä edusta­jasta. Metsä­työ­ryhmän kiertävä puheen­joh­ta­juus on vuonna 2022 Kainuulla, ja puheen­joh­ta­jana toimii maakun­ta­joh­taja Pentti Malinen.

Eduna­ja­mista yhteisten periaat­teiden kautta

Metsä­työ­ryhmän toiminta käynnis­tet­tiin talven 2021–2022 aikana raken­ta­malla yhteiset metsä­pe­ri­aat­teet EU:n suuntaan. Periaat­teet seuraavat kansal­lisia metsä­po­li­tiikan linjauksia pienin nyans­sein. Periaat­teissa paino­te­taan metsä­po­liit­tisen päätän­tä­vallan ja ohjauksen säilyt­tä­mistä jäsen­val­tio­ta­solla sekä alueiden kuule­misen tarvetta päätök­sen­teossa. Alueilla on arvokasta osaamista ja tietoa metsän­hoi­dosta ja luonnos­taan, jota on tärkeää hyödyntää aloit­teita laadittaessa.

Myös ympäristön, talouden ja yhteis­kunnan tarpeiden välinen tasapaino on avaina­se­massa, sekä metsä­no­mis­tajan asemasta huoleh­ti­minen, puun käyttö fossii­listen raaka-aineiden korvaa­jana ja luonnon­tuot­teiden mahdol­li­suuk­sien esiin nostaminen.

Keväällä 2022 metsä­työ­ryhmä välitti alueiden viestiä EU:n suuntaan tapaa­malla poliit­tisia edustajia muun muassa Euroopan parla­mentin, Euroopan komis­sion sekä Euroopan alueiden komitean tahoilta. Kommu­ni­koimme Itä ja Pohjois-Suomen painopis­teitä erityi­sesti Euroopan komis­sion esittä­mien Fit for 55 aloit­teiden, kuten LULUCF-asetuksen osalta. Tämän lisäksi yhteis­työtä on tiivis­tetty myös kansal­li­sella tasolla sekä alueiden välillä, sekä kartoi­tettu metsä­tiedon kerää­misen mahdol­li­suuksia Luonnon­va­ra­kes­kuksen kanssa.

Metsä­työ­ryhmä rakensi kannan­oton myös Euroopan komis­sion ehdot­taman metsien seurantaa ja strate­gista suunnit­telua koskevan EU:n kehyksen kannan­ot­to­pyyn­töön. Avain­viesti on, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on vahvaa metsä­alan osaamista, jota halutaan hyödyntää myös kansain­vä­li­sellä tasolla. Esimer­kiksi Joensuussa on merkit­tävä, aluetta palve­leva metsä­osaa­misen keskit­tymä. Itä-Suomen yliopis­tossa korkea­kou­lu­te­taan metsä­osaajia, Luonnon­va­ra­kes­kuksen toimi­piste kerää yhteen korkea­ta­soista metsä­tut­ki­musta ja Euroopan metsäins­ti­tuutin (EFI) päämaja edistää kansain­vä­listä ulottuvuutta.

Kohti vilkasta syksyä

Tieto­tarve Itä- ja Pohjois-Suomen metsistä ja niiden kestä­västä hyödyn­tä­mi­sestä jatkuu myös tulevina kuukausina. Vauhti kiihtyy jo syksyn ensim­mäisten viikkojen aikana. Metsä­työ­ryhmä rakentaa parhail­laan kannan­ottoa Euroopan komis­sion luonnos­te­le­masta luonnon monimuo­toi­suuden ennal­lis­ta­mis­la­kia­loit­teesta. Ennal­lis­ta­mis­ta­voit­teet EU:n biodi­ver­si­teet­ti­stra­te­giassa julkais­tiin 22.6.2022, ja asetuksen katto­ta­voite on palauttaa kaikki EU:n ekosys­teemit hyvään kuntoon vuoteen 2050 mennessä. Myös metsillä on siinä oma kappa­leensa. Kyseessä on asetus eli säädös, jota tullaan sovel­ta­maan automaat­ti­sesti ja yhtäläi­sesti kaikissa EU-maissa heti sen tultua voimaan. Täten myös Itä- ja Pohjois-Suomelle on tärkeää tuoda omaa näkökul­maansa esiin jo asetuksen suunnitteluvaiheessa.

Pohjoiset havumetsät ovat ainut­laa­tuisia maail­massa ja niillä on hyvät edelly­tykset metsien kestä­vään käyttöön sekä siihen perus­tu­valle elinkei­no­toi­min­nalle. Metsä vaikuttaa paikal­listen elämään monin tavoin, mahdol­lis­taen hyvin­vointia ja liike­toi­mintaa. Metsä- ja puutoi­mia­lalla työsken­nel­lään kestä­vyyttä vaalien, ammat­ti­mai­sella otteella, moder­neja menetelmiä käyttäen ja samalla perin­teitä kunnioittaen.

Itä- ja Pohjois-Suomen metsistä ollaan ylpeitä ja niistä halutaan pitää hyvää huolta, sen vuoksi myös alueiden yhteinen metsä­työ­ryhmä jatkaa edunval­von­taansa valoisin mielin.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tosta Itä- ja Pohjois-Suomen metsä­ryh­mään kuuluvat kehit­tä­mis­joh­taja Risto Poutiainen, p. 040 546 9649, [email protected] ja metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula, p.  040 518 6326, [email protected].

erityis­asian­tun­tija, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto, [email protected], www.eastnorth.fi